Tilkunviilaaja

Tilkkutyö pitää tietenkin tikata, ja silloin voit päästää luovuutesi valloilleen. Kuten jo luukussa yhdeksän näimme, käsintikkauksia voi juoksuttaa pieniin pintoihin, ja jos käsissä onkin isompi pinta, voit aivan hyvin tikata osan koneella ja lisätä mukaan käsintikkauksia mausteeksi. Osa teoksen tikkauksista voi olla ompelukoneen kiinnostavia koristeompeleita. Esimerkiksi pussukka tai tilkkulaukku voi saada mielenkiintoista ilmettä, kun sen poikki kulkee vaikkapa kukka- tai lehvätikkaus. Eikä sinun silti tarvitse lähteä toteuttamaan vapaata konetikkausta. Kaksi eri koristeommelta vieri vieressä saattavat näyttää aivan erilaisilta kuin yksittäin. Tai koristeommel ja sen peilikuva vieri vieressä. Jotkin koristeompeleet näyttävät huikeilta, kun ne toteuttaa vaihtuvavärisestä langasta. (Anteeksi, ettei kuvan laatu tee oikeutta huikeille koristeompeleille.) Olen tykännyt @Nordiccrafter ’in tikkauksista farkkupintaan ja kokeillut samaa itsekin. Variaatio-pussukasta tuli oikein onnistunut...

Ellet ole tuore tilkkuharrastaja, sinulle on todennäköisesti kertynyt varastoon kankaita, tarvikkeita, välineitä ja eritoten jäännöspaloja, joita voi kutsua myös resursseiksi. Tässä askeleessa on tärkeää keskittyä käyttämään sitä, mitä sinulla on. Kurjaa, jos tietty kangas loppuu kesken. Mutta jos varustaudut sellaiseen tilanteen ennalta ja aloitat työn heti niin, että sinulla on kolmea erilaista kangasta tietyn värisiin alueisiin, voit helposti hankkia tai ottaa mukaan neljännenkin erilaisen kankaan jos ensimmäisesi loppuvat.  Valkoiset kankaat voivat olla keskenään erilaisia – ja silmän voi totuttaa myös siihen, että osa valkoisista on aitoa valkoista, osa taas luonnonvärisempää. Toiset tekevät tilkkutyönsä niin, että valitsevat mallin ja toteuttavat työn mallin mukaisista väreistä tai suunnittelevat mallille omat värit. Värisuunnitelman mukaan he hankkivat sopivat kankaat huolehtien siitä, että niitä riittää suunniteltuun määrään blokkeja. Joskus voi silti käydä niin, että joki...

Kehotin tämänvuotisen joulukalenterini luukussa 10 ottamaan askeleen kohti kivoja tilkkujuttuja. Askel helpottuu vielä, kun otat tämän kahdennentoista askeleen ja opettelet tykkäämään asioista, jotka eivät ehkä luonnostaan miellytä. Yksi tilkkutyön turhauttavimmista jutuista on joutua ratkomaan jo ommeltuja saumoja tai tikkejä. Ratkomisesta tulee siedettävämpää, kun käsillä on terävä työkalu. (Tiesithän, että ratkojakin tylsyy vähitellen samoin kuin mikä tahansa väline, jossa on terä?!) Ratkomisen voi myös tehdä ainakin kolmella kätevällä tavalla. Tapa 1: Pura yksi tikki kerrallaan Vedä ensin purettavan kohdan langanpäästä, jolloin toisen puolen lankalenkki nousee esiin. Käytä ratkojan kärkeä (tai nuppineulaa) vapauttamaan ensimmäinen lanka lenkistä. Hidas, mutta hyvä menetelmä silloin, kun langat pitää saada purettua ehjinä. Tapa 2: Katkaise joka kolmas tai neljäs tikki Katkaise ratkojan terävällä väkäsellä toisen puolen tikeistä joka kolmas tai neljäs (tai joka viides). Sen jälke...

Kiireessä tulee helposti sekulia tulosta, joten karta kiirettä! Mitenkähän monta kertaa olen mennyt toviksi ompelupisteeseen ja nopeasti tehnyt jonkun – ja huomannut, että se nopeasti tehty meni aivan väärin ja joudun purkamaan. Niin että olen sen tovin kuluttua samassa pisteessä kuin aloittaessani. Esimerkiksi: Olen nopeasti yhdistänyt kaksi taustakappaleen palaa pitkällä ja siistillä ompeleella ja huomannut, että toinen pala tuli yhdistettyä toiseen nurja puoli ylöspäin. Olen nopeasti ommellut vetoketjun pussukkakappaleen ja vuorin väliin ja huomannut ketjun tuleen väärin päin - eli vedin onkin vuorin puolella. Olen nopeasti ommellut sauman – aika pitkänkin vielä ja huomannut alalangan loppuneen heti alussa. (Tässä oli tietysti se hyvä puoli, ettei saumaa tarvinnut purkaa, mutta olihan tämäkin melkoista ajanhukkaa.) Kiire on tehnyt tepposet niinkin, että olen sujutellut vapaata konetikkausta – nopeasti vain – ja vasta jonkin aikaa tikattuani huomannut, että taustakangas on taittu...

Vaikka tilkkutyössä on mukana työ-sana, useimmille meistä tilkkuilu on harrastus. Kannattaa siis pitää se mieluisana! Totta kai sitä välillä kohtaa vastoinkäymisen: työ ei vaikkapa etene tai onnistu, tai jokin tuntuu vaikealta. Vastoinkäymisen ei silti kannata antaa asettua taloksi! Annan kokonaista viisi vinkkiä, jotka ehkä auttavat pitämään harrastuksen kivana. 1 Aivan ensimmäiseksi. Vastenmieliseksi tai ikäväksi käynyttä tilkkutyötä ei ole pakko tehdä loppuun. Ellet usko työsi missään tapauksessa muuttuvan kivaksi tai edes kohtuullisesti onnistuvan, kehitä suunnitelma bee. Esimerkiksi voit tarjota sitä muille. Tämä on hyvä tapa, ellet enää voi sietää koko tekelettä silmissäsi. Toisen roska on toisen aarre! Voit myös muokata epäonnistuneelta näyttävää työtäsi toiseen suuntaan. Kun minun taidetilkkutyöyritelmäni näytti aina vain kamalalta, leikkasin sen palasiksi ja käytin palat tilkkupussukkaan. Ryysystä rikkauteen! 2 Sitten, jos tilkkuharrastus tuntuu liikaa suorittamiselta, pid...

Tilkkuharrastukseen voi sovittaa vaihtelevia määriä käsinompelua, jos niin haluaa. Toiset tykkäävät ommella isojakin tilkkutöitä käsin, applikoida käsin ompelemalla ja tietenkin tikata käsin. Mutta käsin ompelu voi joskus olla hyvä ajatus sellaisellekin, joka ei ole siitä ihan hirvittävän innostunut. Vetoketjunkin voi kiinnittää pussukkaan käsin. Tämä voi teistä olla itsestään selvää, mutta minä olin ommellut vaatteita vuosikaudet ja taistellut vetoketjujen ompelun kanssa moneen otteeseen ennen kuin luin lehdestä, että vetoketjun voi kiinnittää käsin ompelemalla. Koska olin tämän ymmärtänyt vaateompeluharrastuksen puitteissa, muistin asian, kun aloitin pussukkatehtailun. Näin tilkkukillassa hauskoja, kaarevareunaisia pussukoita ja halusin palavasti kokeilla sellaisen tekemistä itsekin. En tietenkään halunnut pilata kivaa tilkkupintaa tökerösti kiinnitetyllä vetoketjulla, vaan päätin ommella sen käsin. Innostuin pussukkamallista niin, että ompelin niitä nopeaan tahtiin parikymmentä, ...

Koska olet jo ottanut askeleen kaksi, osaat leikata järkevästi. Nyt on seuraavan leikkaamiseen liittyvän askeleen vuoro eli saat nopeuttavan vinkin. Vaikka sinulla ei olisi supernopeaa Accuquilt-leikkuukonetta, voit leikata neliöitä (tai suorakaiteita) kaitaleista melko joutuisasti, kun leikkaat useamman kaitaleen poikki kerrallaan. Mutta kaitaleita ei kannata pinota! Ne kannattaa asetella limittäin. Ota esiin kaitaleet, joista olet leikkaamassa. Asettele ensin yksi kaitale leikkuualustalle pitkät reunat tarkasti alustan viivojen mukaan. Jos kaitale on valmiiksi kaksinkertainen, voit pitää sen näin taitettuna. Huolehdi kuitenkin, että sekä alemman että ylemmän kaitalepuoliskon reunat ovat täsmälleen viivojen mukaisesti. Aseta sitten toinen kaitale alustalle seuraavan sopivan viivan mukaisesti. Kaitaleet asettuvat limittäin. Jatka, kunnes limittäisessä pinossa on 6-7 kaitaletta. (Jos vinkkini tuntuu tutulta, olet oikeassa: jaoin tämän nopeutusvinkin viisi vuotta sitten, nopeuta-nimi...