kahdet konetikkaukset.

Kärsin “tyhjän paperin kauhusta” mitä tilkkupintojen tikkaukseen tulee, mutta urheasti kävin tyhjien pintojen pariin eilen ja tikkasin vähän mitä sattui. Siluettikuvioinen tilkkupinta oli helpoin. Siihen ei tarvittu kuin muutama suora pystytikkaus:

Musta-harmaan tulevan pussukan toinen puoli oli vähän vaativampi, mutta vedin siihenkin pelkkää suoraa konetikkiä. Valitsin jo edellisen pinnan tikkaukseen keskiharmaan tavallisen ompelulangan. Vaalea näyttää tummalla paremmalta kuin tumma vaalealla.

Tikattunakin pinnat ovat epämääräisen näköiset, kunnes ne tasoittaa:

Heti ovat siistimmät. Huomaan, että joudun lyhentämään vetoketjua jonkun verran.

Olen hiljattain nähnyt jossain (Pinterestissä?) kuvan krysanteemitikkauksesta ja sitä halusin kokeilla. Ompelukoneeni on hieno ja taitava ja tykkää varmaan välillä huonoa, kun käytän aina vain suoraa ommelta, siksakkia ja joskus kolmiaskelsiksakkia. Kytkin siis sen vapaaseen konetikkausasentoon, harjoittelin piirtämällä krysanteemimallin ja lähdin tikkaamaan.

Miten kävi? No ensin kaikki meni hyvin. Sitten lanka teki pari hyppytikkiä ja vähän päästä se katkesi. Uudella matkalla sama juttu. Vaihdoin tikkauslangan laadukkaaseen (eriväriseen) Sulky-merkkiin ja homma toimi vähän paremmin, mutta ei edelleenkään täydellisesti. Sain kuitenkin jonkunkokoisen krysanteemin tikatuksi.

En ole niin kiinnostunut vapaasta konetikkauksesta, että pitkään selvittelisin, miksei tikkaus suju. Se vain ei tällä kertaa sujunut kovin hyvin. Minua kiinnosti enemmän saada tilkkupinnat tikattua. Niinpä tikkasin toiseen kappaleeseen myös krysanteemin – lanka taisi katketa vain kerran ja sitten kehitin kuvion ympärille muuta, suoraan ompeleeseen perustuvaa.

Krysanteemi onnistui minusta oikein hyvin, varsinkin tällä toisella kerralla. Vähän sääli, etten malttanut jatkaa samalla kuviolla pidempään. Ompelin kukan ympärille ensin ympyröitä, sitten vähän pystysuoraa ja alapuolelle keksin aaltomaisen kuvion.

Aaltomainen tikkaus näytti tässä niin hyvältä (ja ympyrä kukan ympärillä niin nololta), että ympyröin toisella tilkkupinnalla olevan krysanteemin aaltokuviolla enkä ympyrällä:

Katsokaa nyt, miten paljon paremmalta tämä puoli näyttää kuin tuo, missä aloitin ympyrällä. Harmi, etten heti tätä tajunnut!

Valmiiksi tikatussa pinnassa huomasin kyllä, että pinta oli krysanteemitikkauksen kohdalta todella jäykkä. Suorat ompeleet tuntuvat taipuisammilta ja kivammilta. Ehkä oli hyväkin, että kummassakin pussukkapinnassa on vain yksi krysanteemi eikä sekään kovin iso...

Pussukkapinnat näyttävät tasoitettuina tällaisilta:

Vetoketjua saa taas lyhentää, mutta ei haittaa!

Olen myös saanut valmiiksi ensimmäiset matkalaukun nimilaput tämän kevään erästä:

Tekeillä on yhä useita. En ole edes laskenut, montako niitä lopulta on valmistumassa! Toivottavasti saan kaikki aikomani valmiiksi. Etenevät aika hitaasti, kun ompelen näitä vain silloin tällöin muiden töiden lomassa.