taas ompelukoneen ääressä: ompelin tilkkulaukun.

Olin viime sunnuntaista keskiviikkoon työmatkalla enkä pystynyt kehittämään mitään käsityöhön liittyvää kerrottavaa blogiini koko aikana. Seuraava kuvakin on täysin irrallinen lisä:


Näkymä hotellini toisesta kerroksesta ulos. Ei paha.

Matkalla ollessani sain toimitetuksi Liekki-PC-laukun ja Kihu-Mihu-tilkkulaukun uusille, ranskalaisille omistajilleen. Ehdin myös todeta omin silmin, että uuden omistajan läppäri mahtui Liekki-PC-laukkuun oivallisen hyvin.

Olin silti tosi onnessani, kun pääsin takaisin kotiin ja rakkaimman harrastukseni lähettyville. Leikkasinkin heti kaitaleet lilahtavan torkkupeiton huolittelemiseen. Tänään ompelin palat yhteen ja silitin kaitaleen kaksinkerroin.


Valmis, ruskeasävyinen tilkkulaukku ”Ruska”

Minulla oli tänään lomapäivä! Ehdin keskittyä ompelemiseen oikein kunnolla ja sainkin ruskeasävyisen tilkkulaukun valmiiksi.

Kokosin laukkuun vuorin ruskeista, vihreistä ja lilahtavista paloista. Muistin ommella aikaisemmin valmistamani taskun kiinni vuoriin ennen kuin se kävi yhtään hankalaksi!

Tytär ei ollut valinnut laukkuun erityistä sankakangasta, ja hänen koulussa ollessaan jouduin valitsemaan itse. Ensiksi aioin käyttää oikein tummanruskeaa kangasta, mutta sitten löysin vaatekaapin ”uudehkot kankaat” –kasasta lupaavan taupe-tyyppisen kangaspalan.


Sangat sointuvat aika kivasti lehden keskiosan väriin, vaikkei sitä ehkä kuvasta huomaa.

Laukkukappaleista tuli lopulta 36cm leveät ja 25cm korkeat. Leikkasin alakulmiin 4cm x 4cm kolot, joista sain pohjan muodon.

Jätin vuorin alareunaan kääntöaukon ja huolittelin tällä kertaa laukun yläreunan ompelemalla laukku- ja vuorikappaleet yläreunoista yhteen oikea oikeaa vasten. Sangat ja nappikaitale jäivät näiden kappaleiden väliin. Kääntöaukon kautta sain vuorin käännetyksi laukun sisään. Sitten kaksi päällitikkausta laukun yläreunaan, kääntöaukko kiinni ja napin kiinnitys. Ruska-niminen tilkkulaukku oli vihdoin valmis:


Etukappaleessa on yksi aika kokonainen lehti, takakappaleessa kaksi lehden reunaa:


Taskukappale näytti rehellisesti sanottuna aika rujolta ennen kuin kiinnitin sen vuorikappaleeseen, ja sittenkin vielä, mutta nyt valmiissa laukussa tasku näyttää jo melko luontevalta.


Laukun tilkkupinta on tikattu ohueeseen tikkausvanuun ja collegeneulokseen, ja se on hyvin jäpäkkä. Tykkään siitä, ettei etukappaleen lehti ole aivan keskellä. Eivätkä kuvat tee oikeutta lehtikuvion ja metallilankatikkausten kiillolle.

Skriips, leikkuri esiin

Sormet ihan syyhysivät päästä kokeilemaan tehdä jotain uusimmista kangashankinnoista. Mielitekona on myös valmistaa pulleahkoja vetoketjupussukoita (vanutikattuja siis). Otin kaapista summamutikassa kaksi vetoketjua ja yritin etsiä esiin uusimpia kankaitani, jotka sointuisivat niihin.

Kummallisen sinivihreään vetoketjuun näyttäisi sopivan lilahtavan-vihertävän-rusehtava talokangaspala, jonka tilkkuystäväni Lea P. antoi minulle Tilkkuluolassa. Kankaalle löytyi kavereita viimeisimmistä jäännöstilkuistani:


Toinen summamutikkavetoketju oli keltainen, ja siihen sopi parikin Amy Butler –kangasta:


Nostin näkyville myös seinävaatteen tilkkumosaiikista yli jääneen palan. Ehkä sen voisi ympätä tähän pussukkaan jotenkin.