21 helppoa tapaa tikata tilkkupinta.

Kirjoitin muutama vuosi sitten blogiini tikkauskuvioista: esittelin kolme tapaa tikata tilkkupinta. Siitä on tullut suosituin kirjoitukseni, ilmeisesti koska sitä on tehokkaasti jaettu Pinterestissä. Nyt kokeilen, päihittäisivätkö 21 tapaa tuon kirjoitukseni!

Pari lisäajatusta ennen kuin siirryn tikkauskuvioihin.

1. Jos tikkaat pussukkaan tai kassiin tarkoitettua tilkkupintaa ja olet ompelemassa kantoratkaisuusi vuorin, sinun ei ole pakko käyttää kolmea kerrosta. Voit asetella tilkkupinnan vanupalan päälle ja tikata sen. Vanupuoli jää piiloon, kun ompelet vuorin.

Miksi sitten tekisit näin?

Tilkkupinnan tikkaamisessa vaikeinta on pitää kaikki kerrokset suorina. Kun jätät kolmannen kerroksen pois, sinun ei tarvitse huolehtia siitä, että se kerros jäisi ryppyyn tai pussittamaan.

2. Voit koota tilkkupinnan suoraan vanun päälle sitä mukaa tikkaamalla (quilt as you go -tapaan). Sen jälkeen voit halutessasi vielä juoksuttaa tikkauskuvioita pintaan. Kannattaa kokeilla! Sillä tavoin tikatusta pinnasta voi tulla aivan eri tuntuinen kuin tavallisesti. Minä huomasin sen tikattuani Toto-vetoketjupussukan.

3. Ellet ole kokeillut käsin tikkaamista, pieni, pussukkakokoinen tilkkupinta on oiva harjoitusalusta. Piirrä tikkauksesi avuksi viivoja häviävällä tussilla ja ompele niitä pitkin. Jos käsintikkaus alkaa kyllästyttää, voit tikata loput koneella.

4. Neljäs kohta toimiikin oivallisena aasinsiltana varsinaiselle tikkauskuvioluettelolleni. Pussukka- tai kassipintaan voit juoksuttaa vapaata konetikkausta, mutta sinun ei ole pakko! Ilman vapaatikkaustakin saat aikaan tosi kivoja tikkauskuvioita.

Olen koonnut luetteloon peräti 15 tikkaustapaa, jotka onnistuvat ilman vapaatikkausta. Loput kuusi ovat helppoja kuvioita vapaaseen konetikkaukseen.

1. tapa: Suora ommel 

Kaikkein helpointa on tietenkin ommella ihan vain suorat ompeleet pussukkapinnan poikki. Voit piirtää ensimmäisen viivan haihtuvavärisellä tussilla, ommella sitä pitkin ja jatkaa viivoitusta aina paininjalan etäisyydeltä. (Voit myös piirtää useamman apuviivan, jos haluat olla varma ommelviivojesi suoruudesta.)

Pystysuuntaiset tikkaukset näyttävät tikkausvaiheessa tältä:

Vaakasuuntaan juoksutetut suorat tikkaukset voivat olla tällaiset:

Kuvassa on Karnevaali-tilkkupussukka, joka valmistui heinäkuussa 2014.

2. tapa: Ruudutus

Voit yhdistää vaaka- ja pystytikkaukset, jolloin syntyy ruudutus. Kaikki käy -tilkkupussukassani on viivoja vaaka- ja pystysuuntaan.

Tietenkin voit ruuduttaa tilkkupinnan myös vinoneliöiksi!

3. tapa: Kolmiomaiset viivat tai vinoviivat

Varsinkin jos tilkkupinnassasi on kolmioita, sinun on helppo ottaa yksi niistä malliviivaksi. Jatka haihtuvavärisellä tussilla kolmion muotoa tilkkupinnan reunoihin asti ja tikkaa aloitusviiva. Seuraavat ompeleet juoksutat esimerkiksi paininjalan päähän edellisistä.

(Esittelin tätä tapaa kirjoituksessani "kolme uutta tapaa tikata tilkkupinta".)

5. tapa: Seuraa jotain kankaan kuviota

Löytyykö tilkkupinnasta tähti, kukka tai vaikka puoliympyrä? Ompele kuvion ääriviivoja pitkin yksi ommel, siirry sitten ulommas muutamalla tikillä ja jatka paininjalan päästä aiempaa ommelta.

(Tämä tapa esiintyi kirjoituksessani "toisenlaista tähtikuviota".)

6. tapa: Spiraali (siis valeympyrä)

Suoralla koneompeleella onnistuvat kaarevatkin kuviot. Olen kirjoittanut ohjeenkin siitä, miten ompelet valeympyrän eli spiraalikuvion ilman ompelukoneen lisälaitteita. Tarvitset vain haihtuvaväristä tussia alkukohdan merkitsemiseen ja kenties jonkin pyöreän mallineen – vaikka lankarullan.

7. tapa: Useampia spiraaleja

Olen kirjoittanut ohjeen myös siitä, miten ompelet tilkkupintaan useamman spiraalin.

8. tapa: Kulmikas spiraali

Tätä tikkausmallia voisi luonnehtia myös kulmikkaaksi labyrinttikuvioksi. Kulmikas spiraali on hyvä aloittaa vaikka jonkun kuvion kohdalta. Piirrät vain neliön tai suunnilleen neliön, ompelet sitä pitkin ja siirryt muutamalla tikillä ulommas, ompelemaan paininjalan päästä ensimmäistä neliötä. Kuvio suurenee vähitellen.

Tässä kirjoituksessa on vielä tarkempi ohje kulmikkaan spiraalin ompelemiseen.

9. tapa: Risteävät kaariviivat 

Spiraalikuvio oli pitkään suosikkini, mutta nyt olen löytänyt uuden suosikin: risteävät kaariviivat.

Se on hivenen spiraalia jännittävämpi, mutta aivan yhtä helppo ommella. Löydät sen ompelemiseen ohjeen tikkausidea-nimisestä blogikirjoituksesta.

10. tapa: Terälehdet

Jos tilkkupinnassasi on esimerkiksi lentävä hanhi -blokkeja, kokeile ommella hanhikolmioosi terälehtimäisiä kaaria. Terälehdet sopivat kuvioksi muihinkin kolmioihin ja tietenkin myös neliöihin. Kun kaari on riittävän loiva, voit ommella sen tavallisella suoralla ompeleella.

11. tapa: Orgaaniset viivat

Voit ommella tavallista suoraommelta erittäin loivasti mutkitellen. Sitä kutsutaan nimellä ”orgaaniset tikkausviivat”.

12. tapa: Ryhdikkäämmät orgaaniset viivat

Ompele jokaisen orgaanisen viivan viereen toinen, suunnilleen samoin mutkitteleva ommel. Jätä väliä ja juoksuta taas orgaaninen viivapari. Tikkauksen ilme muuttuu ryhdikkäämmäksi – vähän kuin kuviona olisi liituraita!

13. tapa: Orgaaniset viivat tulitikun mittaisin välein (matchstick quilting)

Kun haluat tikata tilkkupinnan täyteen, valitse tiheä tikkaus. Englanniksi tälle tikkauskuviolle on nimitys ”matchstick quilting,” joka tarkoittaa, että ompeleet kulkevat 1-2 millin välein poikki koko tilkkupinnan. Ehkä hivenen etäämmällä, jos tilkkupinta on oikein iso.

Toteutin tällaista tikkausta Tour de France -seinätekstiiliin. Tikkaukset eivät kulkeneet tilkkupinnan poikki, vaan tilkkupinnan kolmiomuotojen halki, neliö kerrallaan.

14. tapa: Ompelukoneen mutkitteleva ommel

Jos olet niin kuin minä, ompelukoneesi tekee myös muita ompeleita kuin suoraa ja siksakkia. Ja jos olet vielä enemmän kuin minä, et yleensä käytä muita kuin suoraa ja siksakkia. Mutta nyt voisit. Katso, löytyisikö koneesi ommelvalikoimasta valmiiksi mutkitteleva ommel! Sellainen aaltoileva viiva.

Yksi aaltoileva tikkaus ei varmasti sinustakaan näytä oikein miltään, mutta juoksuta niitä useampi vierekkäin suunnilleen tasaisin välein, ja pinta muuttuu kivaksi. Monta tikkausta on parempi kuin yksi! x

15. tapa: Ompelukoneen koristetikit

Nyt kun olet siirtynyt mukavuusalueeltasi aaltomaisen ompeleen pariin, etsipä esiin muita koneesi koristetikkejä. Kokeile, miltä sellaiset näyttäisivät tilkkupinnassasi! Voit ommella vaikka yhden kierroksen jonkun tilkun ympäri ja jatkaa siitä, tai sitten voit ommella yhden kuvioviivan koko pinnan poikki ja sille kavereita.

(Kokeilin varovasti ompelukoneeni koristeellisimpia ompeleita Hellekesä-tilkkulaukkuun. Vaalealla langalla, vaalealle pohjalle.)

Huomaa, miten monta tikkauskuviota voi loihtia tilkkupintaan, vaikka ei toteuttaisi vapaata konetikkausta (vapautetaan koneen syöttäjä ja kangasta ohjataan itse). Loput tikkaustavat perustuvat vapaaseen konetikkaukseen, ja neljä niistä on myös helppo toteuttaa.

16. tapa: Muurahaisenpolku

Sinne tänne satunnaisesti ja pyöreämuotoisesti mutkitteleva ommel on nimeltään muurahaisenpolku. Tämä oli ensimmäinen vapaatikkauskuvio, jonka itse opin.

Muurahaisenpolku voi olla pientä ja tiheää tai hyvinkin loivaa ja harvaa.

17. tapa: Terävä muurahaisenpolku

Kun olet opetellut muurahaisenpolun niin, että se sujuu luontevasti, kokeile sen muuttamista teräväksi. Eli siinä missä aiemmin kaarsit, teetkin nyt terävän kärjen. Kuvio on helpompi kuin luuletkaan!

Kuvassa on Hannu Hanhi -seinätekstiilin nurja puoli, jolla tikkaukset erottuvat. Valmiin työn kuvan voit katsoa kirjoituksesta "neljä pientä hanhea". 

18. tapa: Lenkkejä 

Jos tilkkupintasi poikki kulkee kaitale, voit ommella siihen lenkkikuvion eli e-kirjaimia kaunokirjoituksena. Kuvio saa vaihtelua, jos kirjoitatkin ”ellellelle”. 

Voit myös tehdä ”toivomuusluu-tikkausta” (wishbone quilting), jossa lenkit ovat vuorotellen ylempänä ja alempana.

("Kissanhäntä kainalossa" -tilkkulaukun pinnassa on sekä lenkkejä että toivomusluu-kuviota.)

19. tapa: Pikkukivikuvio (pebbles)

Pikkukivikuvio voi olla oikein pientä tai hyvin isoa, ja voit myös yhdistää pieniä ja isompia ”kiviä”. Käytännössä ompelet ensin ympyrän. Voit ommella toisen kierroksen sen päälle ja siitä singahtaa seuraavaan ympyrään. Näillä ympyröillä peität koko tikattavan pinnan.

"Mustan kissan pyöreät posket" -tilkkulaukun pinnassa oli kookkaahkoja pikkukiviä. 

Seuraavat kaksi kuviota ovat haastavampia, mutta eivät nekään ole vaikeita!

20. tapa: Krysanteemeja 

Lähde ompelemaan krysanteemikuviota kukan keskeltä. Pyöräytät ensin pienen ympyrän, sitten piparkakkureunaa sen ympärille joko koko matkalta tai osan matkaa. Kun krysanteemi alkaa näyttää sopivan kokoiselta, pyöräytät taas pienen ympyrän seuraavan krysanteemin keskikohdaksi ja jatkat sen ympärille piparkakkureunaa.

Jos olet pyöräyttänyt piparkakkureunaa koko keskikohdan ympäri, voit jossain vaiheessa päättää krysanteemin, katkaista langan ja siirtyä seuraavan krysanteemin keskelle. Lopuksi täytät tyhjiksi jääneet kohdat piparkakkureunatikkauksella.

Krysanteemin keskikohdan ei tarvitse olla ympyrä, vaan se voi olla pelkkä kaari. Marmeladi-nimisen tilkkupussukan pinnassa on kaaresta alkavaa, krysanteemimaista tikkausta.

Ellet jaksakaan ommella krysanteemikuviota koko tilkkupinnalle, voit lopettaa piparkakkureunan muotoisten ommelten tekemisen ja siirtyä vapaatikkauksesta tavalliseen suoraan ompeleeseen. Jatka krysanteemisi ympärille aaltoileva tai pyöreähkö kehys, spiraalimaisesti tietenkin.

(Puutarhassa-tilkkupussukka sai pintaansa juuri tuollaiset, kehystetyt krysanteemit.)

21. tapa: Sydänkuvioita 

Sydänkuviota kannattaa ensin harjoitella kynällä paperille. Kun kuvio piirtyy luontevasti ilman, että nostat kynää paperista, voit siirtyä ompelemaan saman kuvion.

Sydänkuvio on näyttävä, mutta harjoittelun jälkeen melko helppo. Sydänten ei tarvitse olla täydellisiä, kunhan niitä on useampi tikattuna. Monta on aina parempi kuin yksi!

Siinä olivat helpot tavat tikata tilkkupinta. Vaikka et pitäisi tikkaamisesta eniten, tikkaustavoissa on varmasti muutama, joita jaksat ommella ja jotka silti näyttävät hyviltä valmiina!