sattunutta ja tapahtunutta.

Vinoviiva-tilkkublokkeja on syntynyt lisää. Olen valinnut värejä melkein satunnaisesti, joten odotan mielenkiinnolla, millainen lopputulos on.
Vain blokkien vinoviivaosuus on aina punainen tai punertava. Yllätyin, miten vaikea minun oli sovittaa Tula Pinkin hempeän punaista, lintukuvioista kangasta toiseen kankaaseen. Joko toinen kangas tai hempeä punainen rupesivat näyttämään tympeiltä.
Tavoitteenani on ommella 154 blokkia ja minulla on koossa jo yli 100. Sommittelusta voi tulla haastavaa, sillä punaisten kaitaleiden lisäksi tilkkupinnassa on vaikka mitä värejä. Suhtaudun silti luottavaisesti tähänkin projektiin. 

En suunnittele tilkkupintoja etukäteen, vaan ompelen blokkeja, joihin valitsen kankaat jollain periaatteella. Saatan sopia itseni kanssa, etten käytä ruskeaa, mutta kaikkia muita värejä kyllä. Tai sovin, että käytän vain kahta väriä ja neutraalia.
Valitsen kankaat muutamaan blokkiin kerrallaan. Kun blokit ovat valmiit, kiinnitän huomiota onnistuneimpiin – siis silmääni miellyttävimpiin – ja pyrin tekemään lisää vastaavanlaisia. Jos tilkkupinnassa on paljon blokkeja, teen tietenkin lisää samanlaisia kuin onnistuneimmat.
Huomatkaa seuraavasta kuvasta, että olen onnistunut leikkaamaan jo pari palaa uusimmista Tula Pinkin Curiouser and Curiouser -tilkkukankaista! Hyvä, minä!
Jos sinäkin haluat valmistaa vinoviivaisia tilkkublokkeja, niin Tilkkuyhdistyksen sivuston Ohjeet-sivulta voit ladata tarkoitusta varten paperikaavan.

Viimeksi valmistuneessa tilkkupinnassa oli ensin tosi tummia pikkuneliöitä, jotka asettuivat isompien, tummien viereen. Huomasin jossain vaiheessa, että silmääni miellyttivät vielä enemmän sellaiset blokit, joissa oli myös kirkkaita värejä. Niinpä ompelin niitä lisää.
Tilkkupinnasta tuli kiva. Kuvio ei ole sataprosenttisen selkeä, mutta pinta on yllätyksellisempi, ja katseelle riittää kiinnekohtia.

Työni olisi jo valmiiksi tikattukin, ellen olisi vahingossa ommellut sille liian lyhyttä taustakappaletta. !!!!

Vein työn ja taustakappaleen Töölön Tilkkupajaan, mutta kuulin pian, ettei työtä voi tikata loppuun asti. Hain osittain jo tikatun työni takaisin, jatkoin taustakappaletta ja palautin työn palveluun. Kiroan typeryyttäni! Miksi en viime töikseni asetellut taustakappaletta ja tilkkupintaa päällekkäin ja tarkistanut asiaa?! Tapahtuneesta on jo pari päivää, ja olen rauhoittunut.
Rauhoittumista edistää se, että olen kesälomalla. Lisäksi minulla on kotona malliesimerkki, joka osaa rentoutua (ja on lisäksi maailman söpöin).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

ikuisuusprojekti on valmis.