Tilkunviilaaja

Nyt saat taas lukea jo perinteiseksi muodostuneen yhteenvedon. Muistelen vuosi sitten sekä kesällä esittämiäni toiveita ja tutkailen, ovatko toiveeni toteutuneet. Luettelen töitäni – niin valmiita kuin keskeneräisiäkin. Mä mistä alkaisin? Kissa on asettunut sopivaan asentoon, että jaksaa seurata koko pitkän tarinan: Ompelin vuoden 2019 aikana  25 tilkkupussukkaa – kolme enemmän kuin viime vuonna. Ra-vetoketjupussukka Mansikkapaikka-tilkkupussukka Frutti di Maare -tilkkupussukka Pikkuinen-vetoketjupussukka Maitosuklaa-tilkkupussukk a Seinäkukkanen-tilkkupussukka O.C.-vetoketjupussukka Kössi K -tilkkupussukka Palkkapäivä-tilkkupussukka Pirteä-vetoketjupussukka Keltti-tilkkupussukka Saimi-tilkkupussukka Parhaus-vetoketjupussukka Ikkuna-tilkkupussukka Vesimeloniviboja-pussukka Kirjavuus-tilkkupussukka Nasu-vetoketjupussukka Metsätähdet-tilkkupussukka Sydänkäpy-tilkkupussukka Kurkkaus-tilkkupussukka Aito-vetoketjupussukka Koto-tilkkupussukka Toto-tilkk...

No niin, pääsin kuin pääsinkin sommittelemaan bento box -tilkkublokkejani. Ompelin muutamia sellaisella periaatteella, että ompelisin joka toisen kulman tummaksi ja joka toisen vaaleammaksi. Huomasin kuitenkin useampaa blokkia yhteiskuvaan asetellessani, että lopputulos näyttääkin sekavalta. En pitänyt tästä sommitelmasta: Enkä liioin tästäkään sommitelmasta: Päätin sitten sommitella blokit niin, ettei kulmien välillä olisi yhtä kova kontrasti, ja että kapea neliöviiva olisi yhdessä blokissa aina joko tumma tai vaalea. Ompelin ensin kaksi blokkia nähdäkseni, toimisiko toinen ideani paremmin: Hmm, näytti lupaavammalta. Ompelin sitten pari tummaneliöistä blokkia lisää: Taidan purkaa aiemmalla periaatteella jo ompelemani blokit ja ommella tällaisia kivampia. Hyvä, että ompelin blokkeja vähän kerrallaan enkä tehnyt koko pinoa kerralla valmiiksi! Blokkien ompelemisen välillä kokosin pari tilkkupintaa tilaustyöpussukkaa varten. Pussukan pitää olla isompi kuin yleensä ...

Pussukoiden ompelemisen jälkeen rupean väistämättä kaipaamaan tilkkublokkiprojektia. Olen tehnyt niin monta tilkkupeittoa, että vaihtelun löytäminen alkaa käydä työlääksi. Sinnikkään tilkkutyökuvien katselemisen ja omien ideavarastojen perkaamisen jälkeen päädyin kokeilemaan tilkkumallia, joka tuntuu kulkevan nimellä Bento Box. Tilkkublokki on itse asiassa se samainen, joka tuntui omana toteutuksenani ensin kauhealta, mutta josta rakentui lopulta kivan näköinen tilkkupeitto ”Keisarinna Ramandu,” sillä erotuksella, että keskineliön ympärille ommellaan keskenään eri levyiset kaitaleet. Keskellä on 6” x 6” neliö. Sen ympärillä on vaihtelevan sävyinen, 1,5” levyinen kaitale, ja uloimpana on kierros batiikkipakkauksen 2,5” leveyteen leikattua kaitaletta. Ehkä olisin päätynyt toiseen malliin, ellei kaapissa olisi ollut kauan avaamattomana virunutta batiikkikaitalepakettia. Ompelin ensin koeblokin, jossa oli neljä täyttä kierrosta (tietenkään en käyttänyt batiikkikaitaleita vie...

Uusimman pussukan tiimoilla havisee historia oikein urakalla. Ensiksikin, sen toisessa kyljessä komeilee KÄSIN paperiompeluna toteuttamani New York Beauty -blokki, joka valmistui – en edes muista, minä vuonna. Blokin kuviointi antoi pussukalle nimen, joka on Ra. Blokin kuvio ei kunnolla erotu, sillä unohdin kontrastin. Keskityin ennemminkin valitsemaan hauskoja kankaita eri paloihin. Isoimmat, jotenkin eläinkuvioiset palat ovat kankaasta, josta ompelin itselleni (epäonnistuneen) hihattoman paidan joskus 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Auringon pyöreä osa on Äidin aamutakkikangasta vuodelta 1960, ja näkyy pinnassa olevan myös Tyttären vauvalankanasta paloja. Niin, ja totta kai Ra-nimi havisuttaa historiallisesti, sillä se vie ajatukset muinaiseen Egyptiin asti! Lisää historiaa löytyy toisesta, ehkä ei ihan niin vanhasta blokista, joka löytyi yhtäkkiä yhdestä kangaspinosta. Blokissa on palat Tyttären vauva-asuista, jotka tein hänelle yli 20 vuotta sitten sekä pala kesähousu...

Vähän on kuin tonttujen paja olisi perustanut sivukonttorin tänne meille, koska pussukoita on valmistunut joulukuussa vaikka kuinka monta (no ei sentään vaikka kuinka monta, mutta neljä kappaletta kuitenkin). Uusin on rakennettu punaisista tilkuista ja sen nimi on Mansikkapaikka. Olin jo antamassa pussukalle nimen ”Mikä on punainen?” turhauduttuani kaikkiin vanhoihin ideoihini. Päässä pyöri vain käytettyjä ideoita. Punapaula – on käytetty. Ruusunpuna – on käytetty kaksikin kertaa. Punatulkku – on käytetty kaksikin kertaa. Possunpuna – käytetty. Punainen paroni – on käytetty. Aargh! MIKÄ ON PUNAINEN, mietin isoilla kirjaimillani mielessäni. Siitäs sait, Mikä on punainen? -pussukka! Siis nimesi! Mutta kun pyysin Miestä arvaamaan pussukan nimen, hän sanoi heti ”Mansikkapaikka”. Paljon parempi nimi, ja sellainen, ettei pussukan tarvitse sitä nolostella. Mansikkapaikka-pussukan mitat ovat seuraavat: Leveys ylhäältä noin 23 cm Korkeus noin 17,5 cm Pohjan leveys noin 7 cm...

Hyvää joulua edelleen! Esittelen kaksi joulun alla valmistunutta tilkkupussukkaa. Ensiksi esittelen pienikokoisen pussukan, joka sai nimen Pikkuinen. Pikkuinen ei kyllä ole juuri sen pienempi kuin vaikka Maitosuklaa-pussukkani, mutta satuin ottamaan tästä kuvan valmistumassa olleella kuistillamme, ja kuvan perusteella pussukka vaikuttaa aivan miniatyyrikokoiselta. Todellisuudessa sen mitat ovat seuraavat: Leveys ylhäältä noin 17 cm  Korkeus noin 12 cm  Pohjan leveys hoin 4 cm.  Pikkuinen-pussukkakin avautuu oikein hyvin, joten se on Avoin-mallistoa. Tältä näyttää sen toinen puoli: Kuvasin Pikkuinen-pussukan juuri ja juuri kuivuneella kuistin lattialla tässä taannoin, eikä se edes ollut ihan valmis (niin kuin ei kuistikaan). Tässä Pikkuinen sen sijaan on viimeistä piirtoa myöten viimeistelty – vetoketjun päässä pieni lenksu ja kaikkea: Olin toisaalta rohkea ja valitsin pintaan oranssin tikkauslangan. Toisaalta pelasin varman pääl...

Hyvää joulua! Joulukalenterin 24. luukussa on paitsi kehote, myös lahja. Olen uudistanut vetoketjulaukun ompeluohjeen, jonka julkaisin alkujaan kesäkuussa 2011. Kuvat ovat osittain vuodelta 2011, mutta vetoketjulipareen ompeluvaiheista otin uudet kuvat. Aloitetaan lopputuloksesta. Esimerkiksi Idänsinililja -laukku on ommeltu tämän ohjeen mukaisesti: Ennen laukun kokoamista: Valmista ensin kaksi noin 45 cm x 35 cm (leveys x korkeus) tilkkupintaa. Tikkaa ne kiinni suunnilleen saman kokoiseen collegejersey- ja tikkausvanupalaan tai laukkuhuopaan. Nämä ovat laukun tärkeimmät osat. Tasoita tilkkupinnat kokoon 43,5 cm x 34 cm (leveys x korkeus). Ota esiin tilkkupintaan sopivat kankaat ja leikkaa: - 2 vuorikappaletta, täsmälleen saman kokoiset kuin tikatut laukkukappaleet (43,5 cm x 34 cm) - 2 vetoketjun reunakappaletta, 35 cm x 10 cm - 2 vetoketjun reunakappaleen huolittelukaitaletta, 3,5 cm x 9 cm - 2 sankakappaletta, 9 cm x 65 cm - 4 cm leveää kaitaletta laukun yläreunan...

Joulun aatonaattona vinkit liittyvät valitsemiseen. 1. Valitse oman makusi mukaiset värit ja kankaat. Sinä itse olet tärkein kohdeyleisösi! Olen antanut vinkin rajoittua kahteen väriin (ja kenties neutraaliin) ja kehottanut muistamaan kontrastin, mutta unohda vinkkini, jos mielihalusi on toinen! Minun lempivärini on monivärinen ja käytän siksi mieluiten kuviollisia kankaita. Käytä sinä yksivärisiä tai kuviollisia, tummia tai vaaleita! Minun inhokkivärini on sinapinkeltainen, mutta jos se saa sinun sielusi laulamaan, tee sinapinvärinen tilkkutyö! 2. Valitse inspiroiva malli. Jos huomaat haluavasi toteuttaa jonkun mallin tismalleen samoin värein kuin joku muu on tehnyt, kopioi ihmeessä! Jos taas improvisoiminen tuntuu sinusta hauskimmalta, heittäydy sen pariin. Elleivät kaarevat muodot puhuttele, valitse neliöt tai suorakaiteet. Sinä itse olet tärkein kohdeyleisösi. Esimerkiksi kesällä 2014 minun oli ihan pakko tehdä kalanruotomaisista tai traktorinjälkimäisistä tilkkublokeista ...

Tikkaamisesta puheen ollen, englanniksi on ihan sanonta: ”It’s not a quilt until it’s quilted” - tilkkutyö ei ole edes valmis, ellei sitä ole tikattu. Kertaus on opintojen äiti, joten tänään annan luukussa 10 antamieni tikkausideoiden lisäksi viisi lisävinkkiä. 1. Tikkaa tilkkutyösi kauniiksi – ja tikkaa tarpeeksi. Itse tikkasin ensimmäistä tilkkutyötäni aivan liian vähän ja se näyttääkin nykyisin melko väsyneeltä. (Vähäinen tikkaaminen oli toki vain minun kolmanneksi suurin virheeni silloin kun aloittelin tilkkuharrastusta.) 2. Malta katsoa kauempaa. Ykkösvinkin kauniiksi tikkaamisesta tuli mieleen, että tikkaamistyön tuoksinassa syntyvät kuviot saattavat näyttää kömpelöiltä. Alkaa epäilyttää, tuleeko pinnasta sittenkään mitään. Ongelmana on, että tikkauksia katsoo liian läheltä! Pitää malttaa mielensä, uskoa itseensä ja tikata menemään. Tai sitten voi pysähtyä, nousta ja mennä metrin, parin päähän katsomaan tikkaustulosta. Sieltä katsoen pinta näyttää todennäköisesti aivan h...