Satuhevoset-vetoketjupussukka valmis.
Sain yllättäen tilauksen maanantai-iltana. Tai minulta tiedusteltiin, olisiko minulla sopivaa pussukkaa, eikä ollut. Sen sijaan löytyi houkutteleva kangas, jonka ympärille tiesin pystyväni helposti laatimaan pussukan.
Tartuin toimeen heti maanantai-iltana. Ensin hain aniliininpunaisia ja violetihtavia kankaita heppakankaan kavereiksi ja otin esille väreihin (melko) sopivan vetoketjun. Leikkelin kaverikankaista satunnaisia paloja ja yhdistelin ne improvisoimalla:
Pääsin maanantai-illan aikana suunnilleen tähän vaiheeseen.
Tiistaina sitten jatkoin. Silitin tilkkupintojen taakse liimavanun, ja koska kankaat olivat ihan tavallisia, kevyitä puuvilloja, lisäsin vanun taakse vielä historiallisen 80-90-luvun vaihteen koltsaripaitani jäännöstilkkuja ja tikkasin sitten. Käytin vaihtuvaväristä lankaa tikatessani heppakangasta. Tein taas vapaamuotoisia tikkausaaltoja.
Sitten kokosin vetoketjun hyväksi havaitsemallani tavalla. Pussukka oli valmis tiistaina alkuillasta.
Tässä valmiin ”Satuhevoset”-vetoketjupussukan etupuoli:
Tässä pussukka takaa:
Pussukka avoimena. Muistin jälleen kiinnittää Tilkunviilaaja-kangasmerkin vuoriin hyvissä ajoin. Hyvä, minä!
”Satuhevoset”-vetoketjupussukka on 15cm korkea ja 22cm leveä. Pohjan leveys/syvyys on 6cm.
Tytär näyttää ottaneen kännykkäkamerallani kuvan sarjaan ”Työt käytössä”. Ehjäämäni japanilaiskissakankainen meikkipussukka on kylppärin hyllyllä ja erinomaisessa iskussa.
Keskeneräisiä töitä riittää! Missoni-tyyppisestä kankaasta leikkaamani paita on vielä kokoamista vailla valmis, farkkukangasta ja muita kankaita yhdistävä PC-laukku on vielä kankaina, eikä ruskehtava tilkkulaukkukaan ole sen pidemmällä. (Kaikki em. aihiot esiintyivät tässä postauksessani.)
”Paratiisikoirat”- ja ”Koiranelämää”-vetoketjupussukoissa käyttämästäni koirakankaasta Marle kysyi kommentissa, mistä kangas oli ostettu. Ostin sen kai puolitoista vuotta sitten Eurokankaasta – silloin, kun tein ensimmäiset PC-laukkuni. Kangasta oli vaaleapohjaisena, kuten tässä PC-laukussa, ja tummapohjaisena, kuten tässä PC-laukussa.
Tartuin toimeen heti maanantai-iltana. Ensin hain aniliininpunaisia ja violetihtavia kankaita heppakankaan kavereiksi ja otin esille väreihin (melko) sopivan vetoketjun. Leikkelin kaverikankaista satunnaisia paloja ja yhdistelin ne improvisoimalla:
Pääsin maanantai-illan aikana suunnilleen tähän vaiheeseen.
Tiistaina sitten jatkoin. Silitin tilkkupintojen taakse liimavanun, ja koska kankaat olivat ihan tavallisia, kevyitä puuvilloja, lisäsin vanun taakse vielä historiallisen 80-90-luvun vaihteen koltsaripaitani jäännöstilkkuja ja tikkasin sitten. Käytin vaihtuvaväristä lankaa tikatessani heppakangasta. Tein taas vapaamuotoisia tikkausaaltoja.
Sitten kokosin vetoketjun hyväksi havaitsemallani tavalla. Pussukka oli valmis tiistaina alkuillasta.
Tässä valmiin ”Satuhevoset”-vetoketjupussukan etupuoli:
Tässä pussukka takaa:
Pussukka avoimena. Muistin jälleen kiinnittää Tilkunviilaaja-kangasmerkin vuoriin hyvissä ajoin. Hyvä, minä!
”Satuhevoset”-vetoketjupussukka on 15cm korkea ja 22cm leveä. Pohjan leveys/syvyys on 6cm.
Tytär näyttää ottaneen kännykkäkamerallani kuvan sarjaan ”Työt käytössä”. Ehjäämäni japanilaiskissakankainen meikkipussukka on kylppärin hyllyllä ja erinomaisessa iskussa.
Keskeneräisiä töitä riittää! Missoni-tyyppisestä kankaasta leikkaamani paita on vielä kokoamista vailla valmis, farkkukangasta ja muita kankaita yhdistävä PC-laukku on vielä kankaina, eikä ruskehtava tilkkulaukkukaan ole sen pidemmällä. (Kaikki em. aihiot esiintyivät tässä postauksessani.)
”Paratiisikoirat”- ja ”Koiranelämää”-vetoketjupussukoissa käyttämästäni koirakankaasta Marle kysyi kommentissa, mistä kangas oli ostettu. Ostin sen kai puolitoista vuotta sitten Eurokankaasta – silloin, kun tein ensimmäiset PC-laukkuni. Kangasta oli vaaleapohjaisena, kuten tässä PC-laukussa, ja tummapohjaisena, kuten tässä PC-laukussa.
Kommentit