Tilkunviilaaja

Melkein kirjoitin otsikkoon ”tilkkupussukka,” mutta kerrankaan ei kyseessä ole tilkuista tehty, vaan yhdestä kankaasta ommeltu vetoketjupussukka. Uusinkin pussukka on Dumpling-mallistoa ja sen nimi on Aito. Ompelin pussukan valmiiksi tikatusta kankaasta, jonka Töölön Tilkkupajan Soile teki minulle vuosia sitten. Hän tikkasi minulle tilkkupeittoa, johon olin toimittanut paljon tilkkupintaa isomman taustakankaan ja ehdotti, että tikkaisi samalle taustakankaalle lisäksi palan tavallista kangasta. Niin sain valmiiksi tikatun peiton lisäksi tikatun kangaspalan, jota olen osannut taas hillota varastoissani tähän asti. Kiinnitin vetoketjun taas käsin ompelemalla. Kuvassa erottuvat paraatipuolen pienet pistot, ja siinä näkyy myös, miltä tikki näyttää nurjalta puolelta (eli vetoketjun puolelta). Aito-pussukan vuoripuoli (sen tikkauttamani tilkkupeiton taustakappaleesta) on muuten vintage-pussilakanaa. Äiti osti lakanan kahden hengen talouteemme, ja myös toisen samaa kuviota, mut...

Palasin kaarevareunaisten pussukoiden pariin enkä malttanut lopettaa yhteen valmiiseen. Niinpä käsissä on toinenkin Dumpling-malliston tilkkupussukka, joka sai nimekseen Koto. Tällä kertaa muistin rakentaa quilt-as-you-go-tilkkupinnan niin, että pussukan vuoriksi tuleva kangaspala oli myös mukana. Niinpä minun ei tarvinnut enää tikata valmista tilkkupintaa (niin kuin quilt-as-you-go-tekniikan koko idea onkin). Käyttämäni pussukkakaava on pieni, ja siihen sopii vain aika lyhyt vetoketju. Löysin varastoistani vain kolme sopivan mittaista, ja ne olivat kaikki tummanpuhuvia. Siksi pussukkaankin tuli vähän tummaa väriä mukaan. Löysin myös valmiiksi tikatun kankaan, jonka Töölön Tilkkupajan Soile tikkasi minulle kerran samalla kun tikkasi yhden tilkkupeittoni. Pinta on odottanut käyttökohdetta useita vuosia ( !! ), mutta nyt sain sentään tartutuksi osaan siitä. Muotoon leikkaamisen jälkeen pussukkapinnat tarvitsivat vielä reunakantin. Hempeähkö pussukka sai tummanpuhuv...

On onni, että minulla on a) kivoja työkavereita ja b) sopiva harrastus. Kiva työkaverini Päivi oli lomamatkalla, mutta hän muisti minut ja tilkkuharrastukseni nähdessään hauskat kangasnyytit. Sain siis tuliaisia! Kiitos, Päivi! Söpöt kankaat! Olen hiljattain onnekkaasti saanut toisenkin lahjoituksen – Instagram-kaverini Sigrid lähetti minulle laatikollisen 5 cm x 5 cm kangasneliöitä, joista ompelin äskettäin kivan 16-patch-blokin: Mielessäni on malli, jossa on näitä 16-patch-blokkeja sopivasti tumma-vaaleilla kolmio-neliöillä ryyditettynä. Minulla ei tietenkään ole siihen kaavaa, joten joudun tekemään omia laskelmia ja kokeiluja. Voi kestää hetken! Onnekasta on myös, että minulla on hyvä suhde Töölön Tilkkupajaan, missä Soile paitsi tikkaa tilkkupeitoistani kauniit, myös tilaa upeita kankaita myyntiin. Ostin viikolla esimerkiksi tämän Tula Pinkin Pinkerville-nyytin. Onnenpotku, että juuri minä ehdin lunastaa paketin! Tällä kertaa en hillonnut ihanaa pinoa vuosiksi ka...

Sain juuri valmiiksi pienen vetoketjupussukan, joka poikkeaa tyypillisistä luomuksistani viidellä tavalla. Valitsin tilkkupintaan poikamaisemmat värit kuin yleensä. Ompelin tilkkupinnan pitkästä aikaa quilt-as-you-go-menetelmällä. Kiinnitin pussukan vetoketjun käsin ompelemalla. Toto-pussukalla on pyöreä yläreuna – se on siis uutta, Dumpling-mallistoa. Tiheä tikkaus teki pussukasta erikoisen jäpäkän. Se on niin jäykkä, että luulisi minun esimerkiksi käyttäneen jonkinlaista reunan jäykistettä. Ompelin pienemmistä paloista pitkiä kaitaleita, jotka kiinnitin tikkausvanuun quilt-as-you-go-tekniikalla. Olin kiinnittänyt jo kolme kaitaletta siististi, kun muistin, että minunhan piti ottaa mukaan myös tilkkupinnan taustakappale (siis pussukan vuoriksi jäävä pala)! Quilt-as-you-go jäi siis puolittaiseksi. Jouduin tikkaamaan tilkkupinnan vielä erikseen. Intouduin tikkaamaan pinnan tosi tiheästi, ja siitä tuli jäykän tuntuinen. Poikamaisen (no, melko poikamaisen) värisen tilkku...

Käyttelin viikolla Quick Curve Ruler -työkaluani sinnikkäästi ja keskityin leikkaamaan ensin neliöitä ja sitten kaaripaloja pinkeistä, keltaisista, vihreistä ja vaaleista kankaista. Ompelin ahkerasti! Vihdoin minulla oli kuusi valmista blokkia. Olin onnistunut korjaamaan blokkien väritystäkin niin, että taustan vaaleat neliöt todella olivat vaaleita, eivät kirjavia. (Näytin viikko sitten esimerkin kirjavataustaisesta blokista, jollaisen olin erehtynyt tekemään.) Siivoilin leikkuualueen, jotta sommittelulattia tuli esiin ja sommittelin. Olivathan blokit melko kivoja, mutta hyvänen aika! Miksi tilkkupinta oli jotenkin blaah? Otin avuksi Internetin ja tutkailin minua innoittaneita kukkapeittoja. Ahaa! Kukkablokkien välissä ei ollutkaan mittaamatonta, vaaleaa avaruutta, vaan ne olivat paljon lähempänä toisiaan. Ompelin siis muutaman kukkablokin, joissa ei ollut täyttä vaaleaa neliökehystä ja kokeilin, miltä tiheämpi pinta näyttäisi: Kukkapinta alkoi heti miellyttää minua...

Jos juoponpolkublokeista ompelee kukkakuvion, onko syntynyt kukka juoppo? (Muistan hyvin, että äidillä oli välillä riesanaan juoppoja kukkia.) No, olivat mitä tahansa, niin olen ommellut tällaisia jättikokoisia blokkeja nyt jo kolme. Tässä ensimmäinen kokeiluni: Huomasin tietenkin vässä vaiheessa, että kukan ”vaaleasta” taustasta tulikin liian kirjava. En malttanut valita pelkkiä vaaleita neliöitä, ja näin kävi. Ompelen juoponpolkublokkejani Quick Curve Ruler -työkalun avulla. Työkalun mukana tuli lyhykäinen ohje, jonka lukaisin ja ymmärsin. Arvelin kuitenkin ymmärtäneeni vähän väärin, ja tein ensimmäiset blokit vähän eri tavalla kuin ohje neuvoi. Blokin kaareva sauma ei siis tullut aivan oikeaan kohtaan. Jos katsoo tarkasti ensimmäistä kukkaani, voi huomata, ettei keskustasta tullut täydellisen pyöreä. Minua ei tällainen paljon haittaa. Menköön! Seuraavassa kukassa on kuitenkin tasaisemmin pyöreä keskusta. Sen taustakin on vähemmän levoton. Leikkasin kaksi ta...

Tuntuupa kivalta, kun sain ommelluksi karkkiväriset blokkini ehjäksi tilkkupinnaksi. Tässä se on kaikessa makeassa värikkyydessään: Aloitin näemmä karkkivärisen projektini vuoden 2018 kesäkuussa. Löysin vuosia sitten ”Where the Orchids Grow” -blogista kivan tilkkupeiton ja siinä käytetyn blokin tutoriaalin. Kokeilinkin blokin ompelemista vuonna 2016, mutta siitä tuli jotenkin liian iso enkä onnistunut muutenkaan ompelemisessa kovin hyvin, sillä valmis blokkini ei ollut neliö. Malli ja erityisesti sen rytmikkyys jäivät kuitenkin vaivaamaan minua, ja lopulta löysin paper-piecing-kaavat samanlaiselle, pienemmälle blokille Sunny Steinkuhlerin kirjasta ”Blocks, Borders, Quilts”. Kirjassa blokin nimeksi oli mainittu Rolling Stone, mutta nettimaailmassa blokki tunnetaan nimellä Boy’s Nonsense. Käytin blokkien paperiompelussa tilkkuystäväni Arjan minulle opettamaa menetelmää, missä saman paperimallin voi käyttää monta kertaa. Paperia taitellaan sopivasti, jolloin sen läpi ei ...