rauhallista.

Elämä on asettunut pienelle alueelle. Juuri nyt ei ole tiedossa matkoja edes Suomessa, saati ulkomaille. Aika kuluu rauhallisesti ja silti maanantain jälkeen tuntuu olevan heti perjantai.

Nyt on lauantai ja rauhallisen, pienessä piirissä kuluvan ajan kunniaksi annoin uusimmalle tilkkupussukalle nimeksi ”Mielenrauha”.

Pussukkani ei ole väritykseltään erityisen rauhallinen, mutta sen tekeminen oli rauhoittavaa. On kiva valita melkein satunnaisia paloja ja ommella niitä yhteen sen kummemmin sovittelematta. Menetelmää taidetaan hienosti kutsua improvisoinniksi.

Tällä puolella pussukkaa näkyy useampia lahjaksi saamiani tilkkuja. Kerroin taannoin, että tilkkuystäväni Soile pääsi eroon pikkusälätilkuistaan antamalla ne minulle. Olen tehnyt hänen kangaspaloilleen kunniaa ompelemalla niistä pussukoita.

Kuvassa näkyy myös tönköksi jäätynyttä nurmikkoa. Syksy on saapunut.

Mielenrauha-tilkkupussukan sisällä kuitenkin kukkivat kesäkukat.

Mielenrauha-vetoketjupussukka on mitoiltaan seuraavanlainen: 

• Leveys ylhäältä noin 20 cm
• Korkeus noin 12,5 cm
• Pohjan leveys noin 6 cm.

Kuten kuvasta näkyi, se avautuu erittäin hyvin auki, joten se on Avoin-mallistoa.

Tikkasin pintaan jälleen kivan risteävät kaaret -kuvion, johon otin mallia Instagram-ystäväni @alborve’n tikkauksista. Olen esitellyt tikkauskuviota tarkemmin tässä blogikirjoituksessani.

Koska viimeksi valmistunut, Perenna-niminen tilkkupussukka oli kummallisen korkea ja kapea, tein parhaani ommellakseni tästä matalamman ja leveämmän. Mielessäni väikkyivät sellaiset mittasuhteet kuin esimerkiksi pussukoissa Mitä kettu sanoo? ja Tyyneys. Olin kuitenkin niin laiska, etten käynyt mistään tarkistamassa varsinaisia mittoja. Niinpä pussukasta tuli kyllä kivan muotoinen, mutta ei sellainen, mihin olin pyrkinyt.

 

Ideana näissä rauhoittavissa töissä on kuitenkin ommella huvikseen tilkkupintaa. Jos lähtisin tosi tarkkaan mitoittamaan näitä, hauskuus vähenisi. Ja osa työn viehätystä on se yllätys, joka seuraa kääntäessäni pussukan lopulta oikein päin. Silloin vasta näen kolmiulotteisen lopputuloksen.

Mielenrauha-pussukan vetoketjuun oli helppo löytää sopiva pieni tilkku, jolla siistiä ketjun pää. Kangaskaitale löytyi Soilelta saamastani aarretilkkupussista, ja tässä pussukassakin on samaa kangasta toisessa pystyreunassa.

 

Esittelen myös Mielenrauha-pussukan pohjan näkymiä. Sille puolelle osui monta kivaa pikkutilkkua. Hopeahärkit ovat hopeisessa kuurassa nekin. 

Mielenrauha-tilkkupussukka on 27. tänä vuonna valmiiksi saamani. Luultavasti yllän ennen vuode loppua ainakin kolmeenkymmeneen, mikä ei sekään ole ennätyslukema. Katsoin nimittäin, että vuonna 2011 ompelin yhteensä 45 vetoketjupussukkaa! Sain tuolloin niitä myydyksikin, joten ne eivät jääneet vinttivaraston täytteeksi niin kuin viimeaikaiset. Olisipa kiva saada taas muutamille tilkkupussukoille uusi koti.