mitä sinä säilyttäisit tässä tilkkupussukassa?

Tätä pussukkapintaa varten olin taiteillut kokoon suunnilleen neliömäiset palat, ja päätin täydentää niitä vaaleilla kulmilla. Sama idea on toiminut jo parissa aiemmassa pussukassa, joista Kimono on suosikkini.

Perenna-nimisen pussukan mitat tulivatkin vähän erikoiset.
 


Kuvastakin näkee, että Perenna on aika kapea ja korkea. Sen mitat ovat seuraavat: 
  • Leveys ylhäältä noin 18 cm 
  • Korkeus noin 20,5 cm 
  • Pohjan leveys noin 7 cm. 
Perenna-vetoketjupussukka on Avoin-mallistoa, eli se kyllä avautuu hyvin. Silti se on erikoisen muotoinen. Mitä sinä säilyttäisit siinä?

Perennan toinen puoli on melko eri värinen. Kuvio toi etäisesti mieleen kukkapenkin, ja siitä keksin pussukalle myös nimen.
 

Vuorikappaleisiin käytin tällä kertaa ylijäämäblokkeja – kuvassa näkyvän vuoripuoliskon kokosin lähinnä Kangasvuokko-tilkkupeitosta yli jääneistä kaarikappaleista.


Vetoketjun päähän löysin sopivan värisen tilkun samoista röykkiöistä, joista pinnan kolmiotkin ovat kotoisin. 


Kolmioita oli röykkiössä eniten, mutta seassa oli myös kaitaleita, tilkkublokkeja, kolmio-neliöitä ja ihan tavallisiakin tilkkuja. Kyllä oli jännittävä selailla niitä! 

Esimerkiksi tällä puolella näkyvät, kolmio-neliöpalojen jatkopalat ovat löytöjä tilkkuröykkiöstä:


Tämän puolen kolmio-neliöistä minulle tuli mieleen myös kirjekuoret. Pohdin hetken, että pussukalla olisi ollut joku kirjeisiin tai posteihin liittyvä nimi.

Perenna-pussukka näyttää ehkä kukkeammalta ja kukkapenkkimaisemmalta, kun sen asettelee kuvattavaksi kivilohkareiden päälle ja eteen:


Näytän teille myös, millainen kivikasa sillä oli taustalla:


Tässäkin on aika iso kivi Perenna-pussukan alla, mutta nyt kyseessä ei ole kasa, vaan huolellisesti paikalleen asennettu, puutarhan kulmaan rakennetun alueen reunakivi:
 

Kivellä ja taustalla näkyy männynneulasia, jotka minun on ollut määrä haravoida pois. Olen tehnyt muuta, kuten tarinakin kertoo.

Tällä kertaa tikkasin kolmio-neliöt maailman yksinkertaisimmin eli suorin tikkauksin. Palapinnan ympärille, vaalealle osuudelle vetäisin myös ääriviivatikkauksen ja loput alueet täytin muurahaisenpolkukuviolla.


Olin aika ylpeä itsestäni, että jaksoin nähdä muurahaisenpolun verran vaivaa. Tikkaukset erottuvat vaalealta pohjalta melko hyvin, koska käytin vaihtuvaväristä harmaa-vaaleaa tikkauslankaa.

Vielä viimeinen kuva – tällainenkin poseerauspaikka pussukalle löytyy pihastamme:


Pussukan taustalla näkyy kesken jäänyt öljyvärimaalaukseni. Aloitin työn noin 17-18-vuotiaana ja käytin mallina Äidistä otettua kivaa mustavalkokuvaa, jossa hän on kesämökin vanhalla laiturilla mattopesulla. Onnistuin mielestäni aika hyvin taustan vesiaiheessa, mutta kun piti alkaa kuvitella, miltä mustavalkokuvan ämpäri näyttäisi väreissä, totesin taitojeni riittämättömyyden. Työ jäi kesken. Se löytyi kellarista Miehen tyhjentäessä tiloja kuistiremonttia varten. Hän naulasi sen kaunistamaan vanerilevyä, joka piilottaa halkopinon näkyvistä.

Kommentit

tytti sanoi…
Kaunis pussukka ja aivan perennapenkin värit. Minä säilyttäisin käsivoidetta ja nenäliinapakettia yöpöydälläni .

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

valmis! Omega-tilkkupeitto.

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.