pieniä tilkkuja.

Eilen oli tasan vuosi siitä kun pääsin käymään tilkkutapahtumassa Ranskan Alsacessa. Matka oli antoisa, hauska ja hieno! Matkaseura oli erinomaista! Säät suosivat, joten sain kesälle hieman jatkoa. Tein hyviä hankintoja, joista on ollut iloa jo monta kertaa. Ihania muistoja, joihin voi tutustua tässä blogikirjoituksessani.

Tunnelma eilen oli hyvin erilainen kuin vuosi sitten. Oli syksyistä ja sateista ja pysyttelin sisällä melkein koko päivän. Seurana ei ole ollut kuin Kissa. Se on toki hyvää seuraa, mutta melko hiljaista – paitsi kun sen on aika saada ateria.

Jotain eksoottista kuului sentään lauantaipäivääni: sain ystävältäni Soilelta röykkiön pieniä kolmiotilkkuja, ja minulla on ollut kivaa ommellessani niitä yhteen. Vieraat tilkut jaksavat aina innostaa!

Tavoitteenani ei ollut ommella täydellisiä kolmio-neliöitä eikä niistä sellaisia tullutkaan, mutta kuvassa ne näyttävät hämmästyttävän tasaisilta. Ensimmäinen erä näytti tältä:

Seuraavasta erästä koetin saada vielä jotenkin tasaisemman epätasaisesti väritettyjä pintoja.

Hmm no jaa, kyllä nämä paikkansa vielä löytävät.

Minulla oli aikaa leikkiä pikkutilkuilla, sillä ehdin juuri perjantaiksi ommella kaikki Supernova-blokkini yhdeksi tilkkupinnaksi, jonka vein Töölön Tilkkupajaan tikattavaksi.

Ensi viikolla minulla on taas yksi valmiiksi tikattu, viimeistelemistä vailla oleva peitto käsissä. Tai pinossa. Kaksi aiempaa on jo odottamassa. Olisin varmaan eilen ehtinyt kantata toisen niistä, mutta pikkutilkuilla leikkiminen vei mukanaan!

Kolmioita on jäljellä vielä melkein koko röykkiö, joten ennustan itselleni vielä monta hauskaa tilkkuleikkiä.