kuudestoista virhe.
Esittelen ensin uusimman tilkkupussukkani, joka sai nimeksi Rakkaani. Erityisesti tämä puoli Rakkaani-pussukasta on tosi söpö, eikö olekin:
Toisella puolella on myös kivoja tilkkuja, mutta se ei sykähdytä samalla tavalla. Olen huomannut, etten pidä kolmio-neliö-tyyppisistä muodoista pussukoissa niin paljon kuin neliöistä ja suorakaiteista. Se on sääli, sillä useista projekteista jää kolmiomaisia paloja tähteeksi, ja joistain jää myös valmiita kolmio-neliöitä.
Tässäkin pinnassa on Niittykukkaset-tilkkupeittoprojektista syntyneitä bonus-kolmio-neliöitä. Niitäpä syntyikin koko joukko – tilkkupalakasseissani on niitä vielä vaikka kuinka monta.
Tällä kertaa pussukka nimesi itse itsensä. Valitsin siihen kankaanpainajalta ostamani kokeilupalan, jossa on siis sekalaisia kuvio- ja värikokeiluja. (Nyt vähän harmittaa, etten ostanut niitä enempää, sillä ne sopivat erittäin hyvin pussukan vuorikappaleeksi.) Kokeiluja löytyy kummaltakin puolelta kangasta, ja leikattuani vuorin huomasin, että kääntöpuolella näkyi oikein sopivassa kohdassa teksti ”rakkaani”.
Rakkaani-vetoketjupussukka on jälleen Avoin-mallistoa. Se on mittasuhteiltaan taas minun silmääni miellyttävä eli seuraavanlainen:
Tuli myös mieleen, että pitäisi ehkä valmistaa muutama pussukka Hejsan-mallistoonkin välillä. Niitä rassukoita on valmistunut vain neljä kappaletta kautta aikain!
Sitten siihen kuudenteentoista virheeseen!
Vuoden 2019 syyskuussa ihmettelin, kuinka monta virhettä sitä voikaan tehdä – siis pelkässä vetoketjupussukan ompelemisessa. Vastaukseni oli tuolloin viisitoista, mikä oli hämmästyttävää. Tänään voin lisäksi päihittää tuon luvun – tein nimittäin kuudennentoista virheen pari päivää sitten, ommellessani uusinta tilkkupussukkaa. Olen ällistynyt, että osaan vielä vain kehittää uusia virheitä!!!
Nimeän uusimman virheen sivusaumavirheeksi. Jatkan niin kuin en olisi koskaan lopettanut virhetyyppien laskemista:
16. Sivusaumavirhe. Kootessani pussukkaa ompelen vahingossa vetoketjun reunan sivusaumaan kiinni.
Sivusaumavirhe on siitä mukava, että sen huomaa tehneensä vasta sitten kun pussukka on kokonaan koossa ja käännetty oikein päin, ja vuorin kääntöaukkokin on suljettu siistillä ompeleella. Minä ainakin huomasin virheen siinä vaiheessa.
Ei auttanut kuin purkaa kääntöaukon sulkenut ommel, kääntää pussukka takaisin nurin päin, etsiä oikea kohta sivusaumasta ja purkaa myös se. Sitten taas ommella kaikki puretut uudelleen.
Lopetan kirjoitukseni iloisiin näkymiin. Rakkaani-pussukalla on penkillä kaverina Xanadu-tilkkupussukka:
Ja kun he tulevat sisään, heillä on parikymmentä pussukkakaveria tuolla odottamassa.
Toisella puolella on myös kivoja tilkkuja, mutta se ei sykähdytä samalla tavalla. Olen huomannut, etten pidä kolmio-neliö-tyyppisistä muodoista pussukoissa niin paljon kuin neliöistä ja suorakaiteista. Se on sääli, sillä useista projekteista jää kolmiomaisia paloja tähteeksi, ja joistain jää myös valmiita kolmio-neliöitä.
Tässäkin pinnassa on Niittykukkaset-tilkkupeittoprojektista syntyneitä bonus-kolmio-neliöitä. Niitäpä syntyikin koko joukko – tilkkupalakasseissani on niitä vielä vaikka kuinka monta.
Tällä kertaa pussukka nimesi itse itsensä. Valitsin siihen kankaanpainajalta ostamani kokeilupalan, jossa on siis sekalaisia kuvio- ja värikokeiluja. (Nyt vähän harmittaa, etten ostanut niitä enempää, sillä ne sopivat erittäin hyvin pussukan vuorikappaleeksi.) Kokeiluja löytyy kummaltakin puolelta kangasta, ja leikattuani vuorin huomasin, että kääntöpuolella näkyi oikein sopivassa kohdassa teksti ”rakkaani”.
Rakkaani-vetoketjupussukka on jälleen Avoin-mallistoa. Se on mittasuhteiltaan taas minun silmääni miellyttävä eli seuraavanlainen:
- Leveys ylhäältä noin 21 cm
- Korkeus noin 14,5 cm
- Pohjan leveys noin 6 cm.
Tuli myös mieleen, että pitäisi ehkä valmistaa muutama pussukka Hejsan-mallistoonkin välillä. Niitä rassukoita on valmistunut vain neljä kappaletta kautta aikain!
Sitten siihen kuudenteentoista virheeseen!
Vuoden 2019 syyskuussa ihmettelin, kuinka monta virhettä sitä voikaan tehdä – siis pelkässä vetoketjupussukan ompelemisessa. Vastaukseni oli tuolloin viisitoista, mikä oli hämmästyttävää. Tänään voin lisäksi päihittää tuon luvun – tein nimittäin kuudennentoista virheen pari päivää sitten, ommellessani uusinta tilkkupussukkaa. Olen ällistynyt, että osaan vielä vain kehittää uusia virheitä!!!
Nimeän uusimman virheen sivusaumavirheeksi. Jatkan niin kuin en olisi koskaan lopettanut virhetyyppien laskemista:
16. Sivusaumavirhe. Kootessani pussukkaa ompelen vahingossa vetoketjun reunan sivusaumaan kiinni.
Sivusaumavirhe on siitä mukava, että sen huomaa tehneensä vasta sitten kun pussukka on kokonaan koossa ja käännetty oikein päin, ja vuorin kääntöaukkokin on suljettu siistillä ompeleella. Minä ainakin huomasin virheen siinä vaiheessa.
Ei auttanut kuin purkaa kääntöaukon sulkenut ommel, kääntää pussukka takaisin nurin päin, etsiä oikea kohta sivusaumasta ja purkaa myös se. Sitten taas ommella kaikki puretut uudelleen.
Lopetan kirjoitukseni iloisiin näkymiin. Rakkaani-pussukalla on penkillä kaverina Xanadu-tilkkupussukka:
Ja kun he tulevat sisään, heillä on parikymmentä pussukkakaveria tuolla odottamassa.
Kommentit