kolme eri juttua.
Ompeluintoni on ollut vähän kateissa, koska en ole päässyt sellaisen projektin pariin, joka todella inspiroisi! Silloin tekemiset tuntuvat puurtamiselta.
Olen kuitenkin puurtanut kokoon economy-blokkeja. Avasin syrjemmässä olevan kangasnyyttisäilyttimen ja otin esiin kauan näkymättömissä olleita kankaita. Leikkasin niistä keskineliöitä ja ympäröin ne neutraalin värisillä kolmioilla. Ensimmäinen kolmiokierros oli valmis:
Taisin jo mainita epäonnistuneeni ensimmäisessä yrityksessäni ommella koirakankaan pelastusoperaatioon pussukan toinen puoli. Tilkkupinnasta tuli ihan kiva, johonkin toiseen pussukkaan:
Alempi pala on pussukkaan tulleesta tilkkulasagnesta yli jäänyt osa. Sekin päätyy melko varmasti pussukkaan – jonain päivänä.
Kankaisten koirankuvien pelastaminen on viimeistä vailla valmis. Tämä kuvapuoli oli kehnommassa kunnossa, ja parsin sitä näkyvästi ja ompelin tahrakohtien ja kulumien päälle kirjontapistoja – ajat sitten jo!
Mutta pääsin kuin pääsinkin uudelleen vauhtiin, kun Vaativa asiakas -tilkkupussukka oli valmistunut.
Asettelin koiran taakse ensin yhden tikkausvanupalan, tikkasin koiran ääriviivoja pitkin ja leikkasin ylimääräisen vanun varovasti pois. Sitten asettelin koko palan taakse ison tikkausvanupalan ja tikkailin muurahaisenpolkua koiran ympärille. Ompelin sen ympäri vielä toisen tikkausviivan, jolloin sen hahmo nousi mukavan kolmiulotteiseksi.
Pussukan toinen puoli odottaa vielä tikkaamista. Siinä on teemana teehetki. Teeaiheinen kangas sopi mukaan väritykseltään, ainakin jollain lailla, mutta ehkä mieleni ponnahti teehen myös bostonterrieristä: Bostonin teekutsut!
Kolmas juttu on etukäteisnimpparilahja, jonka sain tilkkuystävältäni Päivikiltä. En tietenkään malttanut odottaa nimipäiviini, vaan avasin paketin heti. Eikö olekin ihana kangaspaketti!?
Olen kuitenkin puurtanut kokoon economy-blokkeja. Avasin syrjemmässä olevan kangasnyyttisäilyttimen ja otin esiin kauan näkymättömissä olleita kankaita. Leikkasin niistä keskineliöitä ja ympäröin ne neutraalin värisillä kolmioilla. Ensimmäinen kolmiokierros oli valmis:
Tunti ja kolme varttia myöhemmin olin leikannut näihin 14 keskustaan sopivat tai melko sopivat uloimmat kolmiot, ommellut blokit valmiiksi, silittänyt ja tasoittanut. Kas näin:
Taisin jo mainita epäonnistuneeni ensimmäisessä yrityksessäni ommella koirakankaan pelastusoperaatioon pussukan toinen puoli. Tilkkupinnasta tuli ihan kiva, johonkin toiseen pussukkaan:
Alempi pala on pussukkaan tulleesta tilkkulasagnesta yli jäänyt osa. Sekin päätyy melko varmasti pussukkaan – jonain päivänä.
Kankaisten koirankuvien pelastaminen on viimeistä vailla valmis. Tämä kuvapuoli oli kehnommassa kunnossa, ja parsin sitä näkyvästi ja ompelin tahrakohtien ja kulumien päälle kirjontapistoja – ajat sitten jo!
Mutta pääsin kuin pääsinkin uudelleen vauhtiin, kun Vaativa asiakas -tilkkupussukka oli valmistunut.
Asettelin koiran taakse ensin yhden tikkausvanupalan, tikkasin koiran ääriviivoja pitkin ja leikkasin ylimääräisen vanun varovasti pois. Sitten asettelin koko palan taakse ison tikkausvanupalan ja tikkailin muurahaisenpolkua koiran ympärille. Ompelin sen ympäri vielä toisen tikkausviivan, jolloin sen hahmo nousi mukavan kolmiulotteiseksi.
Pussukan toinen puoli odottaa vielä tikkaamista. Siinä on teemana teehetki. Teeaiheinen kangas sopi mukaan väritykseltään, ainakin jollain lailla, mutta ehkä mieleni ponnahti teehen myös bostonterrieristä: Bostonin teekutsut!
Kolmas juttu on etukäteisnimpparilahja, jonka sain tilkkuystävältäni Päivikiltä. En tietenkään malttanut odottaa nimipäiviini, vaan avasin paketin heti. Eikö olekin ihana kangaspaketti!?
Kommentit