nyt on parempi.

Oi, jos modernin tilkkupinnan taustakappale vain olisikin tämän näköinen ja tämän värinen:

Kuvassa on taustakappale kuljetusta varten taiteltuna. Tällainen väritys ja pintojen jaottelu miellyttäisi silmääni aivan toisella tavalla kuin väsäämäni kappale, joka on korjaamisen jälkeen tämän näköinen:

Pahoitteluni, pinnasta on vaikea saada kuvaa näissä tiloissa ja näillä valaistuksilla! Vinosti kuvattuna pinta näyttää vielä mielenkiintoisemmalta.

Otin siis äsken vanhan ratkojani esiin, poistin mainoskangashirvityksen, kokosin uuden kaistaleen ja liitin kankaiden jatkoksi. Olisin mielelläni vaihtanut myös harmahtavan ysärikankaan näihin eilen sentään löytämiini vihreään ja ruskeaan, mutta kankaat eivät riittäneet, eikä kärsivällisyytenikään.

Tunnustan, että kärsimättömyyttäni pilkoin kaistaleen vihreän ja ruskean kankaan repimällä enkä oikeaoppisesti leikkaamalla. Revin ne silläkin uhalla, että reunat rupeaisivat lerputtamaan! Tuhma minä! Mutta silitin reunat ennen ompelemista ja ne asettuivat siististi.

Kaistaleen leikkaaminen ja kokoaminen oli nyt helpompaa, kun pystyin ottamaan entisestä kaistaleesta mittaa enkä joutunut mittaamaan mittanauhalla.

Ei tämä mikään ihanuuden riemuvoitto ole – taaskaan en pääse hyveellisesti sanomaan, että "tykkään taustapuolesta melkein enemmän kuin varsinaisesta tilkkupinnasta" – mutta siedettävä sentään. Vien tämän huomenna Töölön Tilkkupajaan tikattavaksi ja siirryn sitten välillä toisenlaisiin tilkkutöihin.