neljä konetikkauskuviota.
Keskeneräinen kukkaneliöt-seinävaate tilkuista odotti valmiiksi hakaneulotettuna ja harsittuna tikkaamistaan. Minulla ei tuntunut olevan tikkausidean häivähdystäkään, kutta keräsin rohkeuteni, vaihdoin koneeseen tikkauspaininjalkasysteemin ja otin tikattavan seinävaatteen esiin.
Aloitin rohkeasti pinnan keskeltä. Tikkaaminen kehotetaan aina aloittamaan keskeltä, mutta minua aina vähän hirvittää. Luontevinta olisi lähteä ujosti liikkeelle jostain alareunan syrjästä ja tottumuksen taas kasvaessa siirtyä keskemmälle ja enemmän esille.
1. Kuviointia noudatteleva konetikkaus. Aloitin helpolla ja tikkasin keskimmäinen kukkaneliön kankaassa olevien ruusukuvioiden mukaisesti.
Seuraavaksi siirryin tikkaamaan neliön kulmiin sijoittuvia tähtineliöitä.
2. Kuviointia noudatteleva tikkaus ja lisänä muurahaisenpolkua. Tilkussa oli pieni ruusu keskellä. Tikkasin sen näkyviin ja surruttelin loppuneliöön löyhää muurahaisenpolkutikkausta.
Yksi kulmatähtineliöistä oli täynnä pientä terälehteä (sireenejä vai mitä lie).
3. Itse kehitetty ruusukuvio. Tikkailin keskimmäiseen neliöön ruusukuvioita ja tekaisin samasta muistista vapaamuotoisen ruusukuvion tähän tähtineliöön. Kuviollisesta pinnasta se erottuu aika huonosti, mutta taustakankaassa se näkyy selvemmin:
Kuinka ollakaan, taustakankaassa sattuu samalla kohdalla olemaan ruusukuvio! Tätä en olisi saanut tarkoituksella onnistumaan, vaikka olisin kuinka tähtäillyt.
Tikkasin vielä toisen keskirivin kukkaneliöistä.
4. Konetikkaus kuvion reunojen mukaan, sitten varjotikkausta. Aioin ensin tikata vain isojen kukkien ympäri, mutta lähdinkin paluumatkalle varjotikkauksena ja täyttelin lopun neliöstä sillä.
Pakon edessä alkoi sitä konetikkausta löytyä: lähdin vain tekemään ja hahaa, nyt olen toteuttanut jo neljä erilaista konetikkauskuviota.
Tavoitteenani ei ole keksiä mahdollisimman monta erilaista, vaan löytää jokaiseen neliöön paras mahdollinen tikkaus, tähtiruutuihin myös, ja väli- ja reunapaloihin jotain jatkuvan oloista sopivan värisellä langalla.
Aloitin rohkeasti pinnan keskeltä. Tikkaaminen kehotetaan aina aloittamaan keskeltä, mutta minua aina vähän hirvittää. Luontevinta olisi lähteä ujosti liikkeelle jostain alareunan syrjästä ja tottumuksen taas kasvaessa siirtyä keskemmälle ja enemmän esille.
1. Kuviointia noudatteleva konetikkaus. Aloitin helpolla ja tikkasin keskimmäinen kukkaneliön kankaassa olevien ruusukuvioiden mukaisesti.
Seuraavaksi siirryin tikkaamaan neliön kulmiin sijoittuvia tähtineliöitä.
2. Kuviointia noudatteleva tikkaus ja lisänä muurahaisenpolkua. Tilkussa oli pieni ruusu keskellä. Tikkasin sen näkyviin ja surruttelin loppuneliöön löyhää muurahaisenpolkutikkausta.
Yksi kulmatähtineliöistä oli täynnä pientä terälehteä (sireenejä vai mitä lie).
3. Itse kehitetty ruusukuvio. Tikkailin keskimmäiseen neliöön ruusukuvioita ja tekaisin samasta muistista vapaamuotoisen ruusukuvion tähän tähtineliöön. Kuviollisesta pinnasta se erottuu aika huonosti, mutta taustakankaassa se näkyy selvemmin:
Kuinka ollakaan, taustakankaassa sattuu samalla kohdalla olemaan ruusukuvio! Tätä en olisi saanut tarkoituksella onnistumaan, vaikka olisin kuinka tähtäillyt.
Tikkasin vielä toisen keskirivin kukkaneliöistä.
4. Konetikkaus kuvion reunojen mukaan, sitten varjotikkausta. Aioin ensin tikata vain isojen kukkien ympäri, mutta lähdinkin paluumatkalle varjotikkauksena ja täyttelin lopun neliöstä sillä.
Pakon edessä alkoi sitä konetikkausta löytyä: lähdin vain tekemään ja hahaa, nyt olen toteuttanut jo neljä erilaista konetikkauskuviota.
Tavoitteenani ei ole keksiä mahdollisimman monta erilaista, vaan löytää jokaiseen neliöön paras mahdollinen tikkaus, tähtiruutuihin myös, ja väli- ja reunapaloihin jotain jatkuvan oloista sopivan värisellä langalla.
Kommentit