pieniä pussukoita. paita.

Kesämuistoja-pussukka osoittautui niin suosituksi, että useampi kuin yksi ihminen olisi sen halunnut. Vastaan huutoon ja teen pussukasta toisintoja, jotka tietysti nekin ovat uniikkeja. Siniseen vetoketjuun olen kehittänyt tällaisia tilkkupintoja:

Nämä tilkkupinnat taas vaatisivat vaaleanpunaisen tai kenties vaalean keltaisen vetoketjun, mutta sellaista ei ole sopivan pituista:

Tilkkupinnat jäävätkin nyt toistaiseksi odottamaan, että paikallistan ( = menen kauppaan ja ostan ) tähän tuloillaan olevaan pussukkaan sopivan vetoketjun.

Markkinakatsaus

Kommentoijat ovat kyselleet, myynkö näitä tekemiäni juttuja vai annanko kaikki eteenpäin. Lähipiirini saa toki osansa näistä, mutta olen harjoittanut myös vaihdantaa. Erityisen aktiivisesti tällä viikolla! Yhteensä yhdeksän juttua on upouusilla omistajillaan, ja tilauskirjanikin on täynnä. Todella hieno tilanne siis.

Mutta nyt kun minun pitäisi surrutella koneella tilkkujuttua toisensa perään ja vastata näin kysyntään, mitä teen? Ompelen itselleni paidan, jota tarkkaan ottaen en edes tarvitse (koska minulla on muitakin paitoja vaikkakaan ei juuri tällaista):

Yhdistelin tosiaan kaula-aukon yhdestä kaavasta toiseen paitakaavaan. Paita näytti aika kivalta ylläni ja oikein kivalta mallinuken yllä! Tavoistani poiketen ompelin paidan kokonaan valmiiksi sen jälkeen kun olin istuttanut hihat ja ommellut hiha- ja sivusaumat. (Tavallisesti jätän homman siinä vaiheessa kesken ja paitaraukka joutuu odottamaan hihojen ja helman päärmeitä toisinaan vuodenkin, tai ehkä pidempään.)

Mysteeri

Toivottavasti kukaan lukijoista ei nyt ajatellut, että jipii, tässä aloitetaan mysteeritilkkutyön tekeminen…

Kyseessä on nimittäin todellinen mysteeri. Olen ennenkin raportoinut Kissamme omituisesta vimmasta penkoa kangaskaappiani.

Ja taas – lähdin illalla ompelupöydän äärestä, Kissa oli makkarissa. Sanoin sille ääneen (tämä saattaa lopullisesti todistaa, että olen vähän höperö): ”Älä sitten mee mun ompelukaappiini, vaikka mä jätän tän oven auki” ja poistuin huoneesta.

Palatessani makkariin ehkä tunnin kuluttua, tilanne oli tämä:

Kissa ei vie kaapista mitään pois. Se ei näytä purevan tai raapivan kankaita, vaan vain ruopii ne päättäväisesti hyllyltä vähän matkaa alas lattialle. Se käsittelee vain alahyllyä. Ehkä se ajattelee, että kaappiin voisi tehdä kivan lepopaikan (mutta pettyy joka kerran koska kissa ei taida mahtua kaappiin kunnolla)? Muuta selitystä en keksi.