ompelin tilkkupeiton.
Ompelin tilkkupeiton käyttäen Scrap Crazy -mallinetta, kahta valmiiksi sommiteltua kangaspinoa sekä vaatimatonta määrää oman varastoni kankaita. Ensimmäinen blokki valmistui syyskuussa 2018 ja tilkkupinta oli valmis joulukuun lopulla 2018.
Tilkkupinta joutui odottamaan taustakappaletta pitkään, mutta valmistuihan sekin lopulta. Töölön Tilkkupajan Soile toteutti tilkkupinnalle kauniit tikkaukset, minä viimeistelin peiton kirjavalla kanttauksella ja nyt se on tässä: Sallittu ajosuunta.
Mietin nimeä tovin. Kuvassa tilkkupinnan kuviointi tuo mieleen sirpaleet, mutta en halunnut nimen viittaavan rikkinäisyyteen. Mieleen tulivat myös nuolenkärjet ja se, että palat tuntuvat osoittavan mikä mihinkin suuntaan.
Suunta-sanasta keksin sitten sallitun ajosuunnan. Sellaista liikennemerkkiä ei tietenkään ole! Kaikki sallimiset – jos niitä ikinä on edes ollut – on muutettu pakollisuuksiksi. Koska salliminen on myönteistä (ja pakollinen ei niin kovin myönteistä), nimi tuntui oivalliselta.
Mahdollinen (ei kovin vapaaehtoinen tosin, tiedän entuudestaan) peitonpitelijä ei ollut paikalla kuvaustuokioni aikana, mutta keksin kokeilla peiton kiinnittämistä pyykkinarulle. Tuuli tarttui siihen heti kun olin kuvausetäisyydellä ja puhalsi sen alareunan piiloon.
Menin peiton toiselle puolelle ja otin nopeasti kuvan taustakappaleesta. Pyykkinarutolpan varjo lankeaa ikävästi peiton reunan poikki, mutta kyllä tästä käsityksen saa. Tosi hillitty taustakappale – kerrankin!
Siirsin tilkkupeiton alareunan taas näkyviin ja otin paremman pyykkinarukuvan. Tikkausten tuoma struktuuri piirtyy hyvin esiin!
Asettelin peiton myös ryöppyämään alas kulahtaneita ulkorappusiamme vielä kun voin. Raput puretaan ehkä jo parin kuukauden sisällä. Seuraavat portaat eivät ehkä ole näin kuvaukselliset.
(En silti ajatellut jäädä betonirappujamme kaipaamaan. Ne ovat jo aikansa palvelleet.)
Kuistiremonttimme takia saatamme siirtää myös erikoisen kivikasan, joka on entisen asukkaan pystyttämästä terassista muistona olevan puuritilän päällä. Kivikasalla on tehtävä: se on Kissan valtaistuin ja sen tärkeily- ja tähystyspaikka. Asettelin Sallittu ajosuunta -tilkkupeiton taiteellisesti kivikasan päälle.
Lopuksi näytän, että Sallittu ajosuunta -tilkkupeitossani on siistit kulmat ja monikuosinen reunakantti:
Sallittu ajosuunta -tilkkupeitto on noin 150 cm leveä ja noin 210 cm korkea. Sopivan kokoinen esimerkiksi jos sohvalla haluaa jaloille lisälämmintä. Sillä ei ole vielä muuta omistajaa kuin minä.
Olen tyytyväinen, että osasin käyttää kauan hyllyllä hilloamiani yksivärisiä ja minulle epätyypillisen värisiä kankaita. Scrap Crazy -blokkeja oli hauska ommella. Leikatut palat sopivat yhteen just eivätkä melkein, eikä saumoja tarvinnut kohdistaa. Jäännöspalojani en pystynyt tähän projektiin kuitenkaan käyttämään juuri lainkaan, koska lähes kaikki jäännöstilkkuni ovat tosi pieniä. En miellä esimerkiksi puolikasta fat quarter -palaa vielä jäännöspalaksi!
Sallittu ajosuunta on kolmas tänä vuonna valmiiksi saamani tilkkupeitto. Vaikka ensimmäiset kokemukseni mallineen ja näiden blokkien parissa tuntuivat epäilyttävän minua, valmis työ on kuitenkin mielestäni onnistunut ja kiva. Onneksi jatkoin, vaikka olin epäuskoinen! Valmis on parempi kuin täydellinen.
Tilkkupinta joutui odottamaan taustakappaletta pitkään, mutta valmistuihan sekin lopulta. Töölön Tilkkupajan Soile toteutti tilkkupinnalle kauniit tikkaukset, minä viimeistelin peiton kirjavalla kanttauksella ja nyt se on tässä: Sallittu ajosuunta.
Mietin nimeä tovin. Kuvassa tilkkupinnan kuviointi tuo mieleen sirpaleet, mutta en halunnut nimen viittaavan rikkinäisyyteen. Mieleen tulivat myös nuolenkärjet ja se, että palat tuntuvat osoittavan mikä mihinkin suuntaan.
Suunta-sanasta keksin sitten sallitun ajosuunnan. Sellaista liikennemerkkiä ei tietenkään ole! Kaikki sallimiset – jos niitä ikinä on edes ollut – on muutettu pakollisuuksiksi. Koska salliminen on myönteistä (ja pakollinen ei niin kovin myönteistä), nimi tuntui oivalliselta.
Mahdollinen (ei kovin vapaaehtoinen tosin, tiedän entuudestaan) peitonpitelijä ei ollut paikalla kuvaustuokioni aikana, mutta keksin kokeilla peiton kiinnittämistä pyykkinarulle. Tuuli tarttui siihen heti kun olin kuvausetäisyydellä ja puhalsi sen alareunan piiloon.
Menin peiton toiselle puolelle ja otin nopeasti kuvan taustakappaleesta. Pyykkinarutolpan varjo lankeaa ikävästi peiton reunan poikki, mutta kyllä tästä käsityksen saa. Tosi hillitty taustakappale – kerrankin!
Siirsin tilkkupeiton alareunan taas näkyviin ja otin paremman pyykkinarukuvan. Tikkausten tuoma struktuuri piirtyy hyvin esiin!
Asettelin peiton myös ryöppyämään alas kulahtaneita ulkorappusiamme vielä kun voin. Raput puretaan ehkä jo parin kuukauden sisällä. Seuraavat portaat eivät ehkä ole näin kuvaukselliset.
(En silti ajatellut jäädä betonirappujamme kaipaamaan. Ne ovat jo aikansa palvelleet.)
Kuistiremonttimme takia saatamme siirtää myös erikoisen kivikasan, joka on entisen asukkaan pystyttämästä terassista muistona olevan puuritilän päällä. Kivikasalla on tehtävä: se on Kissan valtaistuin ja sen tärkeily- ja tähystyspaikka. Asettelin Sallittu ajosuunta -tilkkupeiton taiteellisesti kivikasan päälle.
Lopuksi näytän, että Sallittu ajosuunta -tilkkupeitossani on siistit kulmat ja monikuosinen reunakantti:
Sallittu ajosuunta -tilkkupeitto on noin 150 cm leveä ja noin 210 cm korkea. Sopivan kokoinen esimerkiksi jos sohvalla haluaa jaloille lisälämmintä. Sillä ei ole vielä muuta omistajaa kuin minä.
Olen tyytyväinen, että osasin käyttää kauan hyllyllä hilloamiani yksivärisiä ja minulle epätyypillisen värisiä kankaita. Scrap Crazy -blokkeja oli hauska ommella. Leikatut palat sopivat yhteen just eivätkä melkein, eikä saumoja tarvinnut kohdistaa. Jäännöspalojani en pystynyt tähän projektiin kuitenkaan käyttämään juuri lainkaan, koska lähes kaikki jäännöstilkkuni ovat tosi pieniä. En miellä esimerkiksi puolikasta fat quarter -palaa vielä jäännöspalaksi!
Sallittu ajosuunta on kolmas tänä vuonna valmiiksi saamani tilkkupeitto. Vaikka ensimmäiset kokemukseni mallineen ja näiden blokkien parissa tuntuivat epäilyttävän minua, valmis työ on kuitenkin mielestäni onnistunut ja kiva. Onneksi jatkoin, vaikka olin epäuskoinen! Valmis on parempi kuin täydellinen.
Kommentit