tilkkupussukka x 2 ja tilkkublokki x 10
Sunnuntaina syntyi valmiita kaksin ja kymmenin kappalein. Ompelin tilkkupussukan Marimekko-kankaista ja Tytär antoi sille nimen Vekkula:
Perhe hämmästeli, miten vähistä paloista olin raaskinut tämän Vekkula-tilkkupussukan rakentaa.
Tässä sen toinen puoli, jonka kuviot tuovat mieleeni ruusukimpun.
Olisin antanut pussukalle nimen ”Ruusupensaan viisaat,” mutta Tytär toivoi kerrankin saavansa nimetä jonkun töistäni. Hän ehdottaa aika usein nimiä, mutta valitsen silti jonkun itse keksimäni (hänen mielestään paljon huonomman).
Vekkula-tilkkupussukka on Street-mallistoa eli siinä on pitempi kantolenksu. Sen mitat ovat seuraavat:
Toinen sunnuntaina valmistunut tilkkupussukka sai minulta nimen ”Sininen matriisi”.
Tämä tilkkupussukka on paljon tyypillisempi Tilkunviilaaja-malli! Noin tsiljardi eri palaa ja suoria tikkauksia. Huoh, niin olen ennalta-arvattava.
Vaihteeksi en ommellutkaan tästä Street-mallistolaista, vaan ihan tavallisen säilytyspussukan. Eikä tämä ole ihan saman kokoinen kuin Vekkula-pussukka, vaan strategiset mitat ovat nämä:
Sekä Vekkula- että Sininen matriisi –tilkkupussukan tilkkupinta on tikattu kiinni collegejerseypalaan ja keskipaksuun tikkausvanuun. Pussukat seisovat normaalioloissa napakasti ja omin voimin.
Kuvauspaikalla (joka oli aika rouhea) pussukat joutuivat epäinhimillisiin olosuhteisiin ja seisoivat vain hädin tuskin omin voimin.
Otin nimittäin pussukat tänään mukaan työpaikalle siinä toivossa, että olisin muistanut käydä keskellä päivää kuvaamassa ne ulkona kunnon päivänvalossa. Muistin sentään töistä lähtiessäni, että pussukat pitäisi kuvata ja siinä hädissäni parkkeerasin ne betonisen kukkalaatikon juurelle.
Navakka tuuli meinasi heittäärassukat pussukat Nevadaan asti ja pari kuvaversiota oli epätarkkojakin, kun kuvattavat heiluivat ja huojuivat. Onneksi sentään sain jonkunlaiset kuvat heistä.
Tyydyin ottamaan vain välttämättömät ”puoli ja toinen puoli” –kuvat, sillä viima pieksi myös käteni jäisiksi.
Takaisin sisätiloihin.
Tässä kymmenen violettia tilkkublokkia (myönnän: yksi heistä näkyy erittäin vähän):
En voi väittää, että olisin ommellut blokit jäännöspaloista, sillä jättimäisistä jäännöspalalaatikoistani ei löytynyt juuri lainkaan tämänvärisiä jämätilkkuja. Ihme.
Jouduin siis myös ihan pitkistä kankaista leikkaamaan kaitaleita ja edelleen paloja!
Perhe hämmästeli, miten vähistä paloista olin raaskinut tämän Vekkula-tilkkupussukan rakentaa.
Tässä sen toinen puoli, jonka kuviot tuovat mieleeni ruusukimpun.
Olisin antanut pussukalle nimen ”Ruusupensaan viisaat,” mutta Tytär toivoi kerrankin saavansa nimetä jonkun töistäni. Hän ehdottaa aika usein nimiä, mutta valitsen silti jonkun itse keksimäni (hänen mielestään paljon huonomman).
Vekkula-tilkkupussukka on Street-mallistoa eli siinä on pitempi kantolenksu. Sen mitat ovat seuraavat:
- Yläreunan leveys noin 25cm
- Korkeus noin 19cm
- Pohjan leveys noin 9 cm.
Toinen sunnuntaina valmistunut tilkkupussukka sai minulta nimen ”Sininen matriisi”.
Tämä tilkkupussukka on paljon tyypillisempi Tilkunviilaaja-malli! Noin tsiljardi eri palaa ja suoria tikkauksia. Huoh, niin olen ennalta-arvattava.
Vaihteeksi en ommellutkaan tästä Street-mallistolaista, vaan ihan tavallisen säilytyspussukan. Eikä tämä ole ihan saman kokoinen kuin Vekkula-pussukka, vaan strategiset mitat ovat nämä:
- Yläreunan leveys noin 25,5 cm
- Korkeus noin 20 cm
- Pohjan leveys noin 8,5 cm.
Sekä Vekkula- että Sininen matriisi –tilkkupussukan tilkkupinta on tikattu kiinni collegejerseypalaan ja keskipaksuun tikkausvanuun. Pussukat seisovat normaalioloissa napakasti ja omin voimin.
Kuvauspaikalla (joka oli aika rouhea) pussukat joutuivat epäinhimillisiin olosuhteisiin ja seisoivat vain hädin tuskin omin voimin.
Otin nimittäin pussukat tänään mukaan työpaikalle siinä toivossa, että olisin muistanut käydä keskellä päivää kuvaamassa ne ulkona kunnon päivänvalossa. Muistin sentään töistä lähtiessäni, että pussukat pitäisi kuvata ja siinä hädissäni parkkeerasin ne betonisen kukkalaatikon juurelle.
Navakka tuuli meinasi heittää
Tyydyin ottamaan vain välttämättömät ”puoli ja toinen puoli” –kuvat, sillä viima pieksi myös käteni jäisiksi.
Takaisin sisätiloihin.
Tässä kymmenen violettia tilkkublokkia (myönnän: yksi heistä näkyy erittäin vähän):
En voi väittää, että olisin ommellut blokit jäännöspaloista, sillä jättimäisistä jäännöspalalaatikoistani ei löytynyt juuri lainkaan tämänvärisiä jämätilkkuja. Ihme.
Jouduin siis myös ihan pitkistä kankaista leikkaamaan kaitaleita ja edelleen paloja!
Kommentit