erilainen tilkkulasagne.
Tein heinäkuussa tavallisuudesta poikkeavan (eli huomattavan kapeista kaitaleista kootun) tilkkulasagnepalan Ruususen päiväuni –tilkkupeiton kankaista. Tilkkulasagnestani sain sopivan kokoiset tilkkupinnat Karnevaali-pussukkaan.
Koska minulla sattui nyt olemaan käsillä plus-kuvioisista tilkkublokeista jääneitä kankaita ja kaitaleita, kokeilin tehdä toisen vastaavanlaisen tilkkulasagnen.
Leikkasin siis 2,5cm leveitä kaitaleita ylijäämäkankaistani. Ne olivat erittäin vaihtelevan pituisia. Ompelin ne lyhyistä päistään yhteen – lyhensin ommeltakin pari pykälää, etteivät lyhyet saumat alkaisi heti ärvöttää. En edes silittänyt näitä saumoja, vaan kynnellä varovasti painelin saumanvarat auki.
Olikohan työn vaikein osuus siinä, että etsin pitkän pitkästä tilkkukaitaleesta päät ja käänsin ne toisiaan vasten suorina, niin ettei kaitale varmasti ole kierossa? Ompelin sen jälkeen (tavallista kapeammalla saumanvaralla) pitkät sivut yhteen. Sitten leikkasin pään auki ja taas etsin toisen pään ja ompelin pitkät sivut yhteen.
Ompelin kolmeen kertaan pitkät sivut yhteen ja sitten vasta silitin. Tässä on valmis tilkkulasagneni:
Kuvassa on pari lisätilkkua, joita niitäkin tarvitaan tilkkupinnassa, kun lasagne ei yksinään ihan vielä riitä pussukaksi.
Tästä lasagnesta ei tullut yhtä ihana kuin ensimmäisestä kokeilustani, mutta ihan kiva silti! Kapeista suikaleista rakennettu tilkkulasagne näyttää paljon vaivalloisemmalta ommella kuin se oikeasti on – aina hyvä juttu.
Hei, ja huomasin, että blogini täyttää pian (eli 3.11.2014) viisi vuotta. Viisi vuotta! Sen kunniaksi on ihan pakko järjestää blogiarvonta ja ajattelin tarjoilla voitoksi tämän nyt tekeillä olevan pussukan. Tarkkailkaa blogiani – ehkä jo seuraavassa postauksessa kerron osallistumisohjeet.
Koska minulla sattui nyt olemaan käsillä plus-kuvioisista tilkkublokeista jääneitä kankaita ja kaitaleita, kokeilin tehdä toisen vastaavanlaisen tilkkulasagnen.
Leikkasin siis 2,5cm leveitä kaitaleita ylijäämäkankaistani. Ne olivat erittäin vaihtelevan pituisia. Ompelin ne lyhyistä päistään yhteen – lyhensin ommeltakin pari pykälää, etteivät lyhyet saumat alkaisi heti ärvöttää. En edes silittänyt näitä saumoja, vaan kynnellä varovasti painelin saumanvarat auki.
Olikohan työn vaikein osuus siinä, että etsin pitkän pitkästä tilkkukaitaleesta päät ja käänsin ne toisiaan vasten suorina, niin ettei kaitale varmasti ole kierossa? Ompelin sen jälkeen (tavallista kapeammalla saumanvaralla) pitkät sivut yhteen. Sitten leikkasin pään auki ja taas etsin toisen pään ja ompelin pitkät sivut yhteen.
Ompelin kolmeen kertaan pitkät sivut yhteen ja sitten vasta silitin. Tässä on valmis tilkkulasagneni:
Kuvassa on pari lisätilkkua, joita niitäkin tarvitaan tilkkupinnassa, kun lasagne ei yksinään ihan vielä riitä pussukaksi.
Tästä lasagnesta ei tullut yhtä ihana kuin ensimmäisestä kokeilustani, mutta ihan kiva silti! Kapeista suikaleista rakennettu tilkkulasagne näyttää paljon vaivalloisemmalta ommella kuin se oikeasti on – aina hyvä juttu.
Hei, ja huomasin, että blogini täyttää pian (eli 3.11.2014) viisi vuotta. Viisi vuotta! Sen kunniaksi on ihan pakko järjestää blogiarvonta ja ajattelin tarjoilla voitoksi tämän nyt tekeillä olevan pussukan. Tarkkailkaa blogiani – ehkä jo seuraavassa postauksessa kerron osallistumisohjeet.
Kommentit