luin kirjan. ja sekalaista.
Löysin eilen kirjastosta Marie Claytonin kirjoittaman opuksen "Ultimate Quilting Bible – A Complete Reference with Step-by-Step Techniques". Ahmaisin sen heti eilen illalla.
Kirja on näemmä vuodelta 2009, mutta ote on todella perinteinen verrattuna esimerkiksi hiljattain hankkimaani "Quilting Modern" –kirjaan. Tässä on piirroskuvia tekevistä käsistä ja itsekseen ompelevista neuloista ja tilkkublokeista on yleensä vain yksi kuva – ei kuvaa siitä, miltä blokeista tehty pinta näyttäisi.
Minua masentavat kirjojen alussa olevat kattavat tarvikeluettelot: ihan kuin harrastuksesta haluttaisiin saada oikein monimutkainen heti kättelyssä. Tässäkin kirjoittaja luettelee 19 välinettä, joita tarvitaan mittaamiseen ja merkkaamiseen. No huh huh.
Tässä kirjassa minua häiritsivät erityisesti ohjeiden sekaan sinne tänne asetellut valokuvat, joissa esiintyvillä tilkkupinnoilla ei tuntunut olevan mitään yhteyttä sillä kohtaa olevien ohjeiden kanssa. Valokuvissa esiintyvien tilkkutöiden tekemiseen ei tietysti ollut yksityiskohtaisia ohjeita (koska tämä ei ollut ohjekirja vaan hakuteos), mutta osaa töistä ei pysty normi-ihminen tekemään kirjan ohjeita/malleja/neuvoja soveltaenkaan. Minulle tuli sellainen olo, että kirjoittaja sanoi "hähhähhää, tällaisia tilkkutöitä minä osaan tehdä, mitens sinä osaisit". Eivät ne kuvat ainakaan avuliaita olleet.
Anteeksi melko kielteinen arvio. Ehkä kirjalle on kiitollisiakin lukijoita, mutta minulle tämä ei sopinut.
Götgatanin varrella olevan gallerian ikkunassa oli Anita Hedinin kangastauluja. Tällaisista tykkään.
Etsin punaista hametta, mutta koko aikana näin niitä vain kaksi – mallit tätimummo ja tantta. Kokeilin kaikesta huolimatta kumpaakin, mutta ei olisi kannattanut. Muista näkemistäni hameista tämä oli lähinnä punaista:
Kotiuduin tiistai-iltana ja sen jälkeen on ollut kaikkea muuta tekemistä, niin en ole pystynyt tekemään mitään lukijoiden kanssa jaettavaa.
Minulla on juuri nyt meneillään kiinnostava tilkkuhanke, jota en paljasta kokonaan. Hankkeeseen liittyy 3 x 3 blokkien tekeminen mallin mukaan, ruskeasävyisistä 5cm x 5cm paloista.
Blokeista kokoan esittävän kuvan – toivottavasti – ihan kuin palapelin. Kokoan blokkeja ja numeroin jokaisen, samoin merkitsen malliini neliöiden numerot. Jossain vaiheessa pääsen ompelemaan blokkeja yhteen, ja sitten näen, syntyykö blokeistani esittävä kuva vai ei.
Vähät tilkkutyötuokioni kuluvat juuri nyt tähän. Mitään hauskaa näytettävää minulla ei ole! Voi voi.
Kirja on näemmä vuodelta 2009, mutta ote on todella perinteinen verrattuna esimerkiksi hiljattain hankkimaani "Quilting Modern" –kirjaan. Tässä on piirroskuvia tekevistä käsistä ja itsekseen ompelevista neuloista ja tilkkublokeista on yleensä vain yksi kuva – ei kuvaa siitä, miltä blokeista tehty pinta näyttäisi.
Minua masentavat kirjojen alussa olevat kattavat tarvikeluettelot: ihan kuin harrastuksesta haluttaisiin saada oikein monimutkainen heti kättelyssä. Tässäkin kirjoittaja luettelee 19 välinettä, joita tarvitaan mittaamiseen ja merkkaamiseen. No huh huh.
Tässä kirjassa minua häiritsivät erityisesti ohjeiden sekaan sinne tänne asetellut valokuvat, joissa esiintyvillä tilkkupinnoilla ei tuntunut olevan mitään yhteyttä sillä kohtaa olevien ohjeiden kanssa. Valokuvissa esiintyvien tilkkutöiden tekemiseen ei tietysti ollut yksityiskohtaisia ohjeita (koska tämä ei ollut ohjekirja vaan hakuteos), mutta osaa töistä ei pysty normi-ihminen tekemään kirjan ohjeita/malleja/neuvoja soveltaenkaan. Minulle tuli sellainen olo, että kirjoittaja sanoi "hähhähhää, tällaisia tilkkutöitä minä osaan tehdä, mitens sinä osaisit". Eivät ne kuvat ainakaan avuliaita olleet.
Anteeksi melko kielteinen arvio. Ehkä kirjalle on kiitollisiakin lukijoita, mutta minulle tämä ei sopinut.
Muuta
Edellisestä postauksestani on aika pitkä aika. Ehkä ehditte kaivatakin minua? Näin toivon. Vietin pitkän viikonlopun Tukholmassa ja bloggaamisen ulottumattomissa. Tukholmassa oli kivaa, mutta kangaskaupoissa en käynyt enkä nähnyt kiinnostavia käsitöitä. Tekstiilitaidetta sentään näin:
Götgatanin varrella olevan gallerian ikkunassa oli Anita Hedinin kangastauluja. Tällaisista tykkään.
Etsin punaista hametta, mutta koko aikana näin niitä vain kaksi – mallit tätimummo ja tantta. Kokeilin kaikesta huolimatta kumpaakin, mutta ei olisi kannattanut. Muista näkemistäni hameista tämä oli lähinnä punaista:
Kotiuduin tiistai-iltana ja sen jälkeen on ollut kaikkea muuta tekemistä, niin en ole pystynyt tekemään mitään lukijoiden kanssa jaettavaa.
Minulla on juuri nyt meneillään kiinnostava tilkkuhanke, jota en paljasta kokonaan. Hankkeeseen liittyy 3 x 3 blokkien tekeminen mallin mukaan, ruskeasävyisistä 5cm x 5cm paloista.
Blokeista kokoan esittävän kuvan – toivottavasti – ihan kuin palapelin. Kokoan blokkeja ja numeroin jokaisen, samoin merkitsen malliini neliöiden numerot. Jossain vaiheessa pääsen ompelemaan blokkeja yhteen, ja sitten näen, syntyykö blokeistani esittävä kuva vai ei.
Vähät tilkkutyötuokioni kuluvat juuri nyt tähän. Mitään hauskaa näytettävää minulla ei ole! Voi voi.
Kommentit