tähtirivejä.

On hieno tunne aina kun saa blokkeja tai neliöitä valmiiksi niin paljon, että pääsee niitä yhdistelemään isommiksi pinnoiksi!

Nukenpeiton sini-valkoiset tähdet odottivat minua ompeluhuoneen makkarin lattialla. Olin ommellut ensimmäiset kaksi neliöriviä ja heti tilaisuuden tullen ompelin loput kymmenen. Tässä ensimmäiset viisi riviä ommeltuina, ei silitettyinä:

Tähdet näyttävät vielä kummallisen pitkulaisilta, kun neliöitä ei ole silitetty ja vaakarivit ovat ompelematta:

Irma kysyi, minkä kokoisia tähtien keskineliöt ovat.

Leikkasin neliöistä 7cm x 7cm kokoisia. Minulla oli jokusia neliöitä valmiiksi leikattuina, kun olen joskus aikaisemminkin käyttänyt saman kokoisia tilkkuja johonkin. Löysin niitä aikamoisen määrän jäännöspalalaatikostani numero 1. Ja tietysti leikkasin lisää!

Tämähän on niin sanottu ”scrap quilt,” eli olen käyttänyt tähän enimmäkseen pelkkiä jäännöspaloja. Kankaiden menekkiä on tällaisissa töissä vähän vaikea arvioida, mutta keksin aika säntillisen suunnitelman.

Kangaspalamenekki

Luonnostelin peiton ruutupaperille (ihan vain lyijykynällä) ja laskin, montako keskineliötä tarvitsen. Vastaus: 22 kappaletta = näin monta erilaista sinistä kangasta tarvitsen.

Sitten laskin peiton kokonaisneliömäärän ja vähensin siitä 22. Vastaus: 86 kappaletta = valkopohjaisten sakaranleliöiden lukumäärä. Leikkasin näin monta valkoista neliötä, 7cm x 7cm.

Jotta saisin ommelluksi jokaiseen tähteen neljä sakaraa, keräsin jokaisen sinisen neliön yhteyteen joko neljä keskipalan kanssa samanlaista sinikangasneliötä, 7cm x 7cm, (jokaisesta neliöstä sain kaksi sakaraa) tai riittäväksi katsomani määrän muun muotoisia tilkkuja samaa (tai saman sävyistä) kangasta.

Tähtien (sakaraneliöiden) ompeleminen

Ompelin aina yhden tähden osat (neljä sakaraneliötä) valmiiksi. Osa tähdistä ei tullut peittoon kokonaisena, mutta päätin olla välittämättä siitä tässä vaiheessa.

Kappaleet ensin päällekkäin, oikea oikeaa vasten, suora ommelviiva sakaran reunan kohdalle:

Sitten värillinen neliö/kangaspala käännetään neliön kulman yli:

Leikkasin ylimääräiset pois suunnilleen kulman muotoisesti saksilla ja käytin jäljelle jääneen palan toiseen sakaraan tässä samassa neliössä.

Ei ompelemista blokkineliöiksi, vaan tilkkuriveiksi

Kun kaikki kappaleet olivat valmiit, silitetyt, saumanvarat kavennettuina ja tasaisiksi neliöityinä, asettelin ne tilkkupinnaksi, jossa tähdet kulkevat limittäin. Edellisessä postauksessani on kuva tästä tilanteesta. Havaitsin tosiaan, ettei muutamaan peiton kohtaan löydykään sopivan väristä neliötä ja sakaroita, joten tein ne palat erikseen.

Ompelin sitten neliötilkut yhteen rivi kerrallaan. Kun kaikki rivit olivat valmiit, silitin rivin kerrallaan ja niin, että päällekkäisten rivien saumanvarat kääntyivät eri suuntaan. (Saumanvaroja ei aina ole helppo silittää näin suunnitelmallisesti, kun ompelee blokkeja, joista ei tiedä, mihin kohtaan peittoa ne lopulta päätyvät tai miten päin ne siinä lopulta ovat.)

Sitten ompelin aina kaksi päällekkäistä riviä yhteen. Tavoitteenani oli, että saumanvarat osuisivat tarkalleen kohdakkain, mutta eivät ne koko ajan osuneet täydellisesti. Riittävän hyvin kyllä:

Tilkkupinnasta on ommeltuna nyt joka toinen vaakasauma ja loput saumat odottavat ompeluaan.

Nyt vasta näen, millainen peitosta oikeasti on tulossa. Tämä on tilkkutöiden tekemisessä ehkä palkitsevin vaihe!

Lukijat voisivat tässä vaiheessa vinkata minulle tikkauskuvioita, sillä se pohdinta on edessä aivan (liian?) pian. Olisin vinkeistä kiitollinen! Vähän olen ajatellut tikkaavani suorahkoja viivoja tähtien ympärille niin, että tähtien muoto korostuisi. Valkoisille alueille jotain muuta, mutta mitä…