kissatilkkulaukku pysyy pystyssä.

Säästin vaivojani ja tikkasin kissatilkkulaukun kappaleet suorin ompelein, tavallista paininjalkaa käyttäen. Vaihtuvavärinen, ruskeasävyinen puuvillalanka oli käytössä. Tykkään kyllä enemmän kiiltävämmistä tikkauslangoista, mutta tämä oli väriltään sopivin. Täytyy näitä matampiakin lankoja jossain käyttää.


Tikkaamisen jälkeen kiirehdin tasaamaan kappaleet määrämittaan. Kun tarkka määrämitta oli tuoreessa muistissa hetki tasaamisen jälkeen, leikkasin myös vuorikappaleet samaan kokoon. (Peilikuvat-tilkkulaukkua ommellessani leikkasin vuorikappaleet väärän kokoisiksi!)

Ennätin vielä koota laukun päälliosan ennen kuin luonnonvalo hävisi. Olin päättänyt, ettei seuraava laukusta ottamani kuva olisi ylioranssi! Eikä ollutkaan.

Valmiina on myös sangat sisällään pyykkinarut. Saa nähdä, pääsenkö ompelupuuhiin tänään, ohjelmassa kun on pitkä kävelylenkki töiden jälkeen.

Seuraavana mielessä

Tyttären vartuttua nyt paremminkin Trendi- ja Elle-ikään, hänelle aikoinaan ostamani heppakirjat ovat jääneet tarpeettomiksi. En tahdo keksiä, miten pääsisin niistä kunniallisesti eroon.

Mutta eilen ajattelin, että ehkä voisin tehdä pienen sarjan tilkkulaukkuja hevosaiheisista kankaista (niitäkin löytyy varastosta, kumma kyllä) ja laittaa jokaiseen yhden heppakirjan kaupantekijäisiksi. Mahtaisikohan se lisätä kummankaan houkuttelevuutta..?

Kirjahaave?

Käväisin nettikirjakaupassa eilen ja näin tulevissa nimikkeissä kirjan, jonka nimi kummasti kutsui minua: The Bag Making Bible: The Complete Guide to Sewing and Customizing Your Own Unique Bags (kirjoittanut Lisa Lam)

Kirjasta oli lukuisia sivuja etukäteen selattavina ja kävin ne läpi. Pitäisiköhän tuo kirja hankkia? Hmm…