paha pettymys
Pitkän viikonlopun jälkeen oli kaksin verroin ankea paluu arkeen, sillä kotiuduttuani näin keittiön pöydällä pahaenteisen paketin. Aivan oikein: kumpikaan liilasävyisistä töistäni ("Näen violettia" ja "Sekaisin Lilasta") ei ollut kelvannut lähetettäväksi Birminghamiin edustamaan suomalaisia tilkkuilijoita. Töitä oli tarjottu 43 erilaista, ja näistä yhdeksän lähetetään edelleen. Me loput saimme työt takaisin laimean kiitoskirjeen saattelemina.
Kiinnostaa todella nähdä, millaiset työt sinne on valittu! Jään innokkaasti odottamaan reportaasia aiheesta. Onnea vain harvoille ja valituille!
Vaaleat ja tummat tilkkuneliöt – pintaa valmiina
Ennen helteitä ehdin ommella 10cm x 10cm vaaleat ja tummat tilkkuneliöt pinnaksi. Olen yrittänyt laittaa vuorotellen vaalean neliön, jossa on tummempi keskipala ja tumman neliön, jossa on vaaleampi. Välillä tummat ja vaaleat vähän kyllä heittelevät.
Tässä rivit ovat valmiina, muuta eivät ommeltuina toisiinsa:
Tältä näyttää valmis pinta silitettynä:
Ihan kiva pinta jäännöskankaista. Osa keskipaloista oli lisäksi hyvin pieniä paloja, jotka tässä tulivat hyötykäyttöön. Mutta mitä ihmettä tästä keksisi tehdä?!
Terveiset Saarenmaalta!
Olin ihanalla nähtävyysmatkalla Saarenmaalla. Olen käynyt saarella aikaisemminkin, 13 vuotta sitten, ja nyt oli elähdyttävää nähdä, miten paljon seutu on vaurastunut. Silti mitään ei ollut pilattu.
Näimme Kaalin kuuluisan meteorikraaterin, kävimme saaren pääkaupungissa Kuressaaressa torilla ja katsastimme samaisessa kaupungissa paitsi mahtavan piispanlinnan, myös paikalliset kukka-/kasvimarkkinat (Lillepäevad). Virossa näkyvät myyvän tulppaanin sipulit keväällä, niin että kukat ovat valmiit. Aika hyvä ajatus: silloin näkee vähän, miten pitkä kukasta tulee, eikä tarvitse kuvitella, millainen istutetusta ryhmästä tulee. Sipuleja syksyllä maahan tyrkkiessä voi luulla, että penkistä tulee upea ja runsas, kun jo 20 sipulin istutus vie tovin ja vaatii ponnisteluja. Eikä 20 tulppaania kuitenkaan ole mitään.
Käsitöitä näin tietysti matkallani vaikka millaisia, mutta tilkkutöitä vähemmän. Piispanlinnassa oli kyllä paikallisten käsityönharrastajien näyttely, jossa oli muutama tilkkutyö, mutta en muistanut edes harkita kuvaavani niitä blogiin. Siitä olisi saanut eksoottista väriä tänne! Harmi, että jäi.
Mutta sentään löysin jotain: paikallisen käsityölehden. Ohjeista en tajua mitään! Mutta hauska sitä on katsella, se on selvästi niin siellä itse tehty. Virkistävä!
Helle haittaa
Outo tilanne: luonto on heräämässä kevääseen, ja vasta tulppaanit ja narsissit kukkivat – osassa puistakaan ei ole kuin lehden alut vasta, ja silti on ollut monta päivää tosi lämmin.
Kotona sisäilman lämpötila on niissä lukemissa, että neulat luistavat sormista. Ei oikein voi ajatellakaan tekevänsä mitään. Ja silti mieli polttaa harrastuksen ääreen!
Kiinnostaa todella nähdä, millaiset työt sinne on valittu! Jään innokkaasti odottamaan reportaasia aiheesta. Onnea vain harvoille ja valituille!
Vaaleat ja tummat tilkkuneliöt – pintaa valmiina
Ennen helteitä ehdin ommella 10cm x 10cm vaaleat ja tummat tilkkuneliöt pinnaksi. Olen yrittänyt laittaa vuorotellen vaalean neliön, jossa on tummempi keskipala ja tumman neliön, jossa on vaaleampi. Välillä tummat ja vaaleat vähän kyllä heittelevät.
Tässä rivit ovat valmiina, muuta eivät ommeltuina toisiinsa:
Tältä näyttää valmis pinta silitettynä:
Ihan kiva pinta jäännöskankaista. Osa keskipaloista oli lisäksi hyvin pieniä paloja, jotka tässä tulivat hyötykäyttöön. Mutta mitä ihmettä tästä keksisi tehdä?!
Terveiset Saarenmaalta!
Olin ihanalla nähtävyysmatkalla Saarenmaalla. Olen käynyt saarella aikaisemminkin, 13 vuotta sitten, ja nyt oli elähdyttävää nähdä, miten paljon seutu on vaurastunut. Silti mitään ei ollut pilattu.
Näimme Kaalin kuuluisan meteorikraaterin, kävimme saaren pääkaupungissa Kuressaaressa torilla ja katsastimme samaisessa kaupungissa paitsi mahtavan piispanlinnan, myös paikalliset kukka-/kasvimarkkinat (Lillepäevad). Virossa näkyvät myyvän tulppaanin sipulit keväällä, niin että kukat ovat valmiit. Aika hyvä ajatus: silloin näkee vähän, miten pitkä kukasta tulee, eikä tarvitse kuvitella, millainen istutetusta ryhmästä tulee. Sipuleja syksyllä maahan tyrkkiessä voi luulla, että penkistä tulee upea ja runsas, kun jo 20 sipulin istutus vie tovin ja vaatii ponnisteluja. Eikä 20 tulppaania kuitenkaan ole mitään.
Käsitöitä näin tietysti matkallani vaikka millaisia, mutta tilkkutöitä vähemmän. Piispanlinnassa oli kyllä paikallisten käsityönharrastajien näyttely, jossa oli muutama tilkkutyö, mutta en muistanut edes harkita kuvaavani niitä blogiin. Siitä olisi saanut eksoottista väriä tänne! Harmi, että jäi.
Mutta sentään löysin jotain: paikallisen käsityölehden. Ohjeista en tajua mitään! Mutta hauska sitä on katsella, se on selvästi niin siellä itse tehty. Virkistävä!
Helle haittaa
Outo tilanne: luonto on heräämässä kevääseen, ja vasta tulppaanit ja narsissit kukkivat – osassa puistakaan ei ole kuin lehden alut vasta, ja silti on ollut monta päivää tosi lämmin.
Kotona sisäilman lämpötila on niissä lukemissa, että neulat luistavat sormista. Ei oikein voi ajatellakaan tekevänsä mitään. Ja silti mieli polttaa harrastuksen ääreen!
Kommentit