hiukan onnistuneempi kokeilu
Viikonloppuna pääsin uuden kaavan pariin. Kissan makuupaikkana jossain vaiheessa olleesta kangaslaatikosta löysin vähemmän kissankarvaisen, kukallisen trikoopalan ja toisesta kätköstä sävyyn sopivan yksivärisen trikoon, joista päätin tehdä paidan koekappaleen. Kukallinen kangas on peruja Tyttären taaperoajalta: tein siitä hänelle housut. Yksivärisestä kankaasta sen sijaan minulla ei ollut mitään muistikuvaa. Mihin tarkoitukseen olen sen joskus mahtanut ostaa?
Paita täytyi ommella lähes valmiiksi, ennen kuin sitä voi sovittaa. Tässä lattialla se näytti lupaavalta, mutta kun pukeuduin siihen ja katsoin peiliin, en ollut aivan varma tuloksen onnistuneisuudesta. Ehkä paita näyttäisi hyvältä, jos olisin litteä, koska paita näyttää aika kivalta tyhjillään.
"Sekaisin Lilasta" –seinävaatteessakin on nyt ripustuskuja, joten voin lähettää työt näyttelyehdokkaiksi. Eikä määräaikakaan ole vielä edes käsillä! Hyvä minä!
Innostuin paitsi uudesta kaavasta, myös uudesta kirjastani, ja päätin vakaasti siivota ompelunurkkaukseni ja makuuhuoneen muualtakin, minne ompelutyöni, kankaani ja muut oheistavarat ovat levinneet.
Aloitin reippaasti käsittelemällä yli metrin korkuisen kangaskasan, joka on sijainnut tuolilla. Tulos: useampia matalampia kangaspinoja (hyvin siistejä kyllä), jotka sijaitsevat lattialla. Mutta sentään työn tuoksinassa löysin tilkkulaukun, josta puuttuu enää pohjavaneri. Jos saan vanerinpalan päällystetyksi, voin asentaa sen laukkuun ja ottaa laukun käyttöön. Sepä olisikin jotain!
Paita täytyi ommella lähes valmiiksi, ennen kuin sitä voi sovittaa. Tässä lattialla se näytti lupaavalta, mutta kun pukeuduin siihen ja katsoin peiliin, en ollut aivan varma tuloksen onnistuneisuudesta. Ehkä paita näyttäisi hyvältä, jos olisin litteä, koska paita näyttää aika kivalta tyhjillään.
"Sekaisin Lilasta" –seinävaatteessakin on nyt ripustuskuja, joten voin lähettää työt näyttelyehdokkaiksi. Eikä määräaikakaan ole vielä edes käsillä! Hyvä minä!
Innostuin paitsi uudesta kaavasta, myös uudesta kirjastani, ja päätin vakaasti siivota ompelunurkkaukseni ja makuuhuoneen muualtakin, minne ompelutyöni, kankaani ja muut oheistavarat ovat levinneet.
Aloitin reippaasti käsittelemällä yli metrin korkuisen kangaskasan, joka on sijainnut tuolilla. Tulos: useampia matalampia kangaspinoja (hyvin siistejä kyllä), jotka sijaitsevat lattialla. Mutta sentään työn tuoksinassa löysin tilkkulaukun, josta puuttuu enää pohjavaneri. Jos saan vanerinpalan päällystetyksi, voin asentaa sen laukkuun ja ottaa laukun käyttöön. Sepä olisikin jotain!
Kommentit