Tilkunviilaaja

Moni tilkkuystävistäni haluaa viedä edellisen projektin päätökseen ennen uuden aloittamista. Minä olen päinvastainen tapaus. Aloitan kaikenlaista erityisesti silloin kun minun pitäisi tehdä viimeisiä silauksia valmiisiin töihini tai kun minun pitäisi viimeistellä jokin tietty vaihe. Juuri nyt odottaa yksi tilkkupeitto tasoittelua ja reunan kanttaamista. Ei mikään valtava työ, enkä inhoa mitään näistä osuuksista. En vain saa aikaiseksi. Toinen tilkkupeitto taas odottaa vielä pintana, että ompelisin sille taustakappaleen. Sen sijaan olen tehnyt kaikkea muuta. Esimerkiksi pohdiskelin, millaisen projektin aloittaisin seuraavaksi. Tein kaksi koeblokkiakin: Ennen vanhaan en olisi ikimaailmassa ruvennut tekemään yhtään ensimmäistä koe-mitään. Suoraan asiaan vain! Ehkä en tekisi näitä edelleenkään, ellen tietäisi, että näille irtoblokeille löytyy joka tapauksessa jossain vaiheessa käyttökohde, vaikkeivät ne tulisi osaksi suunnittelemaani tilkkupintaa. Esimerkiksi kokeilin muutama ...

Saanko esitellä tilkkupussukkaserkukset: Iloinen serkku oikealla, Onnellinen serkku keskellä ja Toivo-serkku vasemmalla. Inspiroiduin Tilkkulehden jutusta, missä Pirjo teki quilt-as-you-go-tilkkupussukoita. Hän mainitsi ommelleensa tilkkuja pitkiksi pötköiksi ja niistä koonneensa pintaa. Minäkin ajattelin ensin, että tekisin tosi pitkän pötkön, mutta tilkkuni olivat mikä minkäkin levyisiä ja muotoisia, joten ompelin vain sen verran pitkää pätkää, että sain sen riittämään pussukkavanun laidasta toiseen. Käsillä oli luonnollisesti vihreitä ja sinisiä tilkkuja – Matka maailman ympäri -tilkkupeiton ompelemisen jäljiltä. Vihreistä paloista ompelin vetoketjupussukan, jolle annoin nimeksi Iloinen serkku / Cousin Joy: Serkkuja nämä ovat, koska nämä muistuttavat toisiaan. Sukulaisiahan heidän on pakko olla. Leikkasin Iloinen serkku –pussukan vuorikappaleen silkkipainajan suttukangaspalasta. Ei uskoisi, että tämä on suttukangasta: Toinenkin vuorikappale on nätti, mutta omp...

Ompelin kolme toukokuun viikkoa valtavan innostuksen vallassa erilaisia sinisiä tiimalasiblokkeja. Tosi vaaleita, keskivärisiä, erittäin tummia. Taisin käyttää melkein 70 erilaista sinistä kangasta blokkeihini. Osa kankaista kului tähän kokonaan tai lähes kokonaan, mutta jäännöspalojen kasassa on tietenkin silti vaikka kuinka paljon sinisiä tilkkuja. Sommittelulattia tuli taas aivan täyteen blokkeja. Hyvin vaikea oli sommitella, kun ei pystynyt siirtämään paloja paikasta toiseen tallomatta blokkien päälle. Lopulta sain sommitelmani valmiiksi ja pääsin ompelemaan blokkeja riveiksi. Tulevan tilkkupeiton "yläreunassa" on turkoosimpia sinisiä blokkeja, keskiosa on vaalea ja alareunassa on violettiin vivahtavia sinisiä. Tämä kuva on otettu eri suunnasta ja selvästi eri valossa. Osa turkoosista on melkein jo vihreää. Sommittelin ensin ja tasoitin blokit sen jälkeen. Käytin poikkeuksellisesti tuumaviivainta – yleensähän leikkaan senttimitoilla kaiken. Blokkini olivat h...

Oli aivan pakko saada rinkulapeitto valmiiksi, vaikka l entävistä hanhista ompelemani tosi kirjava peitto saapui Töölön Tilkkupajasta Soilen tikkauksesta ensin. Kävin läpi kaikki, siis kaikki kankaani etsiessäni sopivaa reunakanttauskangasta. Lopulta päädyin lähes näkymättömään, pellavanväriseen ja yksiväriseen kankaaseen. Omistan ehkä kolme eri yksiväristä kangasta. Oli ihmeellistä, että minulla oli tällainen. Hyvin se peittooni sopii. Olin taitellut peiton illalla ja nostanut sen sängylle päiväksi. Vein sen iltapäivällä ulos kuvaussessiota varten. Ensin otin taitellusta peitosta kuvan sellaisenaan – tikkauskuviot näkyivät niin mukavasti. Seuraavaksi leväytin peiton auki ja jouduin pitämään pesutauon. Kissa oli nimittäin päivän aikana käynyt kakomassa peitolle karvapallon. Olin lähinnä huvittunut, en harmissani, sillä olen ajatellut pitää peiton itse. Tykkään tästä niin paljon. Yksi karvapallon jälki sinne tai tänne ei haittaa minua. Oli kyllä työlästä saada kaikki kar...

Tytär ihastui Instagramissa näkemäänsä, Saijan tekemään Väre-tilkkupeittoon niin, että pyysi minua tekemään hänelle samanlaisen. Olin jo omatoimisesti ihastellut samaa työtä ja lisännyt sen ”ehkä jonakin päivänä” –luettelooni, mutta tuo jokin päivä saapui arveltua nopeammin. Ensin minusta tuntui puoliksi haljulta lähteä kopioimaan toisen tekemää työtä, mutta lopetin tuollaiset ajatukset alkuunsa. Kaikki mallit ja väriyhdistelmät on varmasti nähty ja kokeiltu tilkkuilun historiassa. Kysyin silti vielä Tyttäreltä, voisiko joku muu väri toimia, mutta ei, työn pitää olla juuri sininen. Onneksi minulla on jokusia sinisiä(kin) kankaita kokoelmissani. Etualalla on kaksi koeblokkia, jotka kiiruhdin tekemään. Näin, että tilkkutyöhön käytetään tiimalasiblokkeja ja järkeilin, että sellaisia voi ommella pikatekniikalla kahdesta kolmio-neliöstä. Koeblokit todistivat nopeasti järkeilyni oikeaksi. Järkeilin myös tarvitsevani työhön blokkeja, joissa ei olisi paljon kontrastia. Aloitin ompe...

Tämäkin tilkkutyö on ollut kauan hylättynä kasana niin sanotusti ”työn alla”. Työn aloittamiseen liittyy sellainen tarina, että Töölön Tilkkupajan Soile ehdotti, josko me tekisimme saman tilkkutyön ja katsoisimme, miten erilaiset niistä tulee. Hän myös määritteli, että voisimme tehdä työn vaikkapa Capitola Quilterin Tassels-tilkkupeiton mallilla. Joskus minäkin tartun haasteeseen. En tiedä, miksi tilkkublokkien väritykseksi valikoitui juuri ruskea ja pinkki! Todennäköisimmin sen takia, että ne olivat ensimmäiset värit/kankaat, joihin katse osui. Leikkelin paloja ja kokeilin, miten blokki kannattaa ommella – onnistuinkin keksimään ihan sujuvan menetelmän. Tietenkin ompelin muutaman kerran ihan väärin. Mutta syntyi niitä oikeanlaisiakin blokkeja. Tämän verran niitä syntyi: Sitten on täytynyt tapahtua jotain, koska näitä ei ole enempää, vaikka minulla oli jopa valmiiksi leikattuja suorakaiteita ja kolmiopaloja. Ehkä kyllästyin. Tein lyhyen tutkimustyön blogini syövereihin ja n...

Hieno ympyräkuvioinen ”January Quilt” –tilkkupintani (jonka ompelin Lady Harvatinen kaavalla ) on ollut valmis jo jonkin aikaa, mutta siitä on puuttunut taustakappale. Taustakappale – tuo ainainen murheenkryyni! Nyttemmin olen sentään ostellut pitkän pätkän useampaakin kangasta varta vasten tilkkupeiton taustakappaleeksi, mutta tälläkään kertaa minulla ei ollut mitään sopivan väristä. Tyydyin siis ompelemaan taustakappaleen taas paloista kokoamalla. Tässä kuvassa kokeilen, onko suunnittelemani ja ompelemani taustakappale varmasti tarpeeksi suuri. Oli se. Tällä kertaa tausta on melko tylsän värinen. Ajattelen toiveikkaasti, että tikkauskuvio näkyy tällaisella pinnalla hauskemmin. Käytin taustakappaleeseen kaiken syntymäpäiväkankaan, jonka sain useampi vuosi sitten ystävältä syntymäpäivälahjaksi. Kankaalla kissat viettävät kekkereitä. Olin ajatellut käyttää kankaan johonkin mielenkiintoisempaan projektiin, mutta luovutin. Tähän se sopii hyvin. Lisäksi taustakappaleella o...