Tekstit

Näytetään tunnisteella kirjat merkityt tekstit.

spektriaurinkopalat tikattu.

Kuva
Kun tilkkupinnat kerran olivat valmiit, ne oli pakko tikata. (Ahdistuksen aihe minulle! Pakko oli taas keksiä jotain tikkauskuviota!) Vaalealle alueelle tein muurahaisenpolkua vaalealla konetikkauslangalla: Spektriaurinkojen tai –reikäleipien ympärille ja keskelle tuli myös tikkausta, mutta värisuikaleet jätin kokonaan tikkaamatta. Toivon, että ne pomppaavat paremmin esiin tilkkupinnasta. Vaihdoin sitten langan turkoosiksi ja tikkasin aaltoilevia sekä suoria ompeleita sinisiin ja turkooseihin osiin tilkkupintaa. Kunnes alalanka loppui ja minun olisi pitänyt ruveta puolaamaan sitä lisää. Hohhoi, tuntui aivan liian vaativalta ottaa tikkauslanka pois ja vaihtaa alalangaksi sopiva lanka sen tilalle ja sitten puolata. Mukavampaa oli pakata työ syrjään taas seuraavaa ompelutuokiota varten. Lanka loppui meinaan aivan kesken tikkauksen. Patchwork Quilt Tsushinin uusi numero Ehdin tutkailla uutta numeroa hiukan ja poimia sieltä kolme hauskaa juttua. (Hauskoja juttuja siellä oli va

suorakaiteita ja neliöitä.

Kuva
Japanilaisvivahteinen tilkkupinta muotoutui tällaiseksi: Täydensin tilkkupintaa vielä yksillä valkoisilla kaitaleilla, että sain siitä tarpeeksi leveän (tilkkulaukkua silmällä pitäen). Tasoitin tilkkupinnan alareunan ja ompelin sinne poikkikaitaleen, jotta laukun pohja ei olisi niin arka. Valitsin kankaan, jota sattui esiintymään sekä etu- että takakappaleessa. Kiinnitin taakse paksumman liimavanun ja leikkasin college-trikoosta taustapalan. Tikkasin mielikuvituksettomasti mutta eleettömään tyyliin sopivasti suorin ompelein: Uutta tilkkupintaa Hiljattain ostamassani Cozy Modern Quilts –kirjassa oli kiva, neliöistä ja kaitaleista ommeltu malli, johon päätin tarttua. Minua innoittivat punasävyiset, isohkot tilkkuneliöt, jotka ostin Tilkkuluolasta Torstaitikkaajien kojusta. Blokit tehdään kätevästi, leikkaamalla isompi blokki neljään osaan: Yritin löytää sopivia kaitaleita jäännöskangaspinoistani ja –kasseista. Arvelin, että niitä saattaisi olla melko tavalla. Päätin väri

mustan ja valkoisen sävyjä.

Kuva
Kolmas ja tällä erää viimeinen ruusuneliöin koristettu vetoketjupussukka on valmis. Tämän nimi on Öinen ruusu (ja keksin nimen itse). Olisin mieluusti tehnyt tästä Yöruusun, mutta se oli liian lähellä vyöruusua, josta ei tule mukavia ajatuksia mieleen. Musta pinta oli tietysti mahdoton saada edes lähes realistisesti kuvatuksi. Kangasmerkki tuli kiinnitetyksi aika alas. Kun havaitsen tällaisia epäsäännöllisyyksiä töissäni, lohdutan itseäni toteamalla, että ainakin nämä ovat todella uniikkeja. Joka tavalla. Sitä valkoista Tykkäisin välillä ommella vaikka tilkkulaukun. Raotin kirjastosta lainaamaani sisustuskirjaa Väreillä kodikasta, kirjoittanut Shannon Fricke. Näin tämän kuvan ja ajattelin (tietenkin) heti tilkkupintaa: Kuvassa on ilmeisesti paperityönä tehtyjä seinätauluja, mutta mikä estäisi yhdistämästä moninaisia väritilkkuja valkoisiin paloihin juuri näin? Tilkkupinnasta voisi sitten koota vaikka juuri tilkkulaukun. Ehkä laittaisin pohjan värikkäämmästä kankaasta, et

koneella tikattuja lehtikuvioita.

Kuva
Metallilankatikkausrupeamaa varten olin vaihtanut ompelukoneeseen tikkauspaininjalan, joten jatkoin samaan syssyyn ruskehtavan tilkkulaukun tikkaamista. Tytär ehdotti jo aikaisemmin, että tikkaisin lehdykkäkuvioita. Harjoittelin ensin vähän aikaa kynällä ja paperilla ja panin sitten ompelukoneen hurisemaan. Laukun tilkkukangasosuudet ovat melkein tikatut. Seuraavaksi pitäisi löytää laukkuun sopiva vuorikangas ja ommella sangat, myös sopivasta kankaasta tietenkin. Mieluisaa postia Posti toi eilen kivat jutut. Japanin tsunamikatastrofista huolimatta Patchwork Quilt Tsushin –lehdet olivat saapuneet Tilkkutarhaan, ja Minna oli ollut nopea. Sain tutustua uusimpaan numeroon eilen, sopivasti juuri kiireisen työviikon päätyttyä. Olisin ollut tyytyväinen pelkän lehden saadessani, mutta sain myös blogiarvontavoittoni Poppyltä. Kuoren avattuani ihmettelin ensin, missä pussukan pyörylät ovat: Pussukka oli tietenkin kuljetuksen ajaksi taitettu kaksinkerroin. Pyörylät olivat tallella: Ehkä otan p

hieno vetoketjupussukka.

Kuva
Ihanasta kangas- ja nauhayhdistelmästä syntyi Paratiisikoirat-vetoketjupussukka: Mitat: Leveys ylhäältä 20cm, kokonaiskorkeus 15cm. Pohjan leveys 5.5cm. Olin eilen tosi innokas saamaan pussukan mahdollisimman pian valmiiksi! Niinpä tein matkan varrella pari perustavanlaatuista mokaa. Moka 1 – Tietenkään en ajoissa muistanut kiinnittää Tilkunviilaaja-kangasmerkkiä vuorikankaaseen, vaan jouduin ompelemaan sen kankaaseen kiinni käsin. Aargh! Onneksi pussukka ei sentään ollut ihan valmis, joten ompeleminen oli aavistuksen verran helpompaa vielä. Moka 2 – On tosi tärkeää, että vetoketju on auki siinä vaiheessa kun pussukan reunat ommellaan pussiin. Tiedän tämän! Ja silti vetoketju jäi kiinni, niin että jouduin purkamaan jo ompelemaani sivusaumaa ja keplottelemaan ketjun sitä kautta auki. Tosi noloo! Tavallaan moka 3 – Ompelin pussukan sivusaumaa varten lenksun. Pussukoissani ei yleensä ole lenksua, mutta ajattelin kerrankin sellaisen laittaa. No, lenksu on edelleen valmiiksi ommeltuna

uusi kirja.

Kuva
Ah tätä verkko-ostosten ihanaa aikakautta! Tilasin viime viikolla ulkomaalaisesta verkkokaupasta houkuttelevan oloisen Cozy Modern Quilts –kirjan (laatinut Kim Schaefer) ja jo eilen se kolahti postilaatikkooni. Vilkuilin kirjan läpi eilen illalla. Mallit perustuvat tosi yksinkertaisiin paloihin, ja silti siellä oli yksi erityisen kiinnostava juttu. Tehdään ensin blokkeja, joka sittemmin leikataan neljään osaan, jotka edelleen ommellaan yhteen, eri järjestykseen tietysti. Laitan kuvia, jos pääsen niin pitkälle, että kokeilen toteutusta. Malli oli siitä kiinnostava, ettei sen toteuttaminen ollut heti ilmeistä. Kirja tuntui siis onnistuneelta ostokselta. Yksi asia kyllä ihmetytti: miksihän kuvitus oli koko matkalta perusteellisen ruskeasävyistä? Jokainen malli näytti samanlaiselta kliinisen rusehtavalta. Tai ehkä se oli tarkoituskin – että kirkkaita värejä (tai ylipäänsä värejä) käyttämällä saisi heti omanlaisensa tuloksen. Muuta en ole ehtinytkään taas tekemään – vain vilkaisemaan tilkk

neulatyynyni käytössä.

Kuva
Aika paljon minulla on ompelu- ja tilkkuiluaiheisia kirjoja ja lehtiä. (Tämä on siis vähättelevä ilmaus.) Aika vähän niiden ohjeiden perusteella kuitenkaan tulee tehdyksi, mutta yhdestä kirjasta olen toteuttanut useammankin jutun, nimittäin Last Minute Patchwork + Quilted Gifts –kirjasta. Juuri tästä kirjasta sain vinkin lasinalusiin, joita olenkin ommellut aika useita. Tein kirjan ohjeilla myös puuvärien säilytysratkaisun; olen soveltanut yhtä kirjan kaitaletekniikkaa; ja kirjan kaavoilla valmistin myös neulatyynyn. Neulatyyny päätyi hyvälle työkaverilleni Ailalle, joka käytteli sitä viimeksi lyhentäessään housunlahkeita: Tilkkulehti Tässä ihan rinta röyhistyy. Uusimmassa Tilkkulehden numerossa on useita Helsingin tilkkukilta Syyringin jäsenten tuottamia juttuja, minunkin pieni juttuni niiden joukossa. Luen Tilkkulehden mielelläni, mutta vielä mieluummin lukisin sitä, jos sen tekstiosuudet olisi taitettu helppolukuisemmiksi. Suurimmassa osassa jutuista on piiiitkiä tekstipötköjä,

tuloksia joulun ajalta.

Kuva
Joulupukki toi monta pakettia, joista osa kuvassa: Jokunen lahja viittasi harrastukseeni. Sain Tyttäreltä kirjan Tilkkuja – Upeimmat tilkkutyöt, rasiallisen ompelulankoja sekä hienon, hänen itse tekemänsä nappirannekorun: (Kyllä on laaduton, mutta toisaalta aidosta tilanteesta otettu kuva.) Koru on oikeassa elämässä tosi sievä, juuri sopiva käteeni ja aiheeltaan, ah, niin sovelias! Sain myös kirjontatöihin sopivaa kangasta sekä merkkauskynän, jonka jälki siirtyy paperilta kankaalle silittämällä ja häviää pesussa, sekä heijastavaa ompelulankaa. Ompelemisesta kiinnostunutta kiehtoi lisäksi televisiosarja "Muotitalo," jonka ensimmäisen tuotantokauden jaksot sain DVD:llä. Kirjallisuuden innoittamaa Postailin aikaisemmin tilanneeni ja saaneeni kirjan ”Sew Serendipity,” kirjoittanut Kay Whitt. Olen tutkinut kirjaa useaan eri otteeseen, ja sen mallit kyllä puhuttelevat minua. Suunnittelen aivan ensiksi tekeväni kirjan kaavoilla jakun kiiltävähköstä jacquard-kankaasta. Ensiksi tä

lehti- ja kirjahankintoja.

Kuva
Käden taidot –messuilla käydessäni sorruin japanilaiseen Patchwork tsushin –lehteen. Minunhan ei messuilta pitänyt ostaa mitään ylimääräistä, tarpeellista vain. Mutta niin oli houkutteleva kansi, että lehti tarttui mukaani. Kansikuvan alreunassa näkyy mielenkiintoisen kotoisia Marianne-karamelleja. Sitä vain en oikein käsitä, miksi laukkuun pitäisi applikoida teksti ”Cross”. Lehteä oli ihana selata. Katsoin jokaisen kuvan ja tutustuin huolellisesti melkein jokaiseen ohjeeseen. Yritin painaa mieleeni, mitä minkäkin ohjeen osaa voisin missäkin yhteydessä ehkä soveltaa, mutta muistiinpainamiset ovat kyllä jo haihtuneet tuuleen. Ehkä tämä penaali yhdistelee eniten juuri tällä hetkellä minua kiinnostavia vinkkejä. - Kynää varten mitoitettu lenksu – hyvä idea. - Penaalissakin voi tosiaan olla laskos- ja/tai nauhakoristelua. - Ja voihan kanto- tai jonkin kiinnityslenkki olla tuossa keskelläkin noin. Eiliset kirjaihanuudet Postiluukku kolahti (kuvaannollisesti) eilenkin ja sain vähän kuin etuk

tärkeitä hankintoja.

Kuva
Eilen illalla oli jälleen Helsingin tilkkukilta Syyringin kiltailta. Aivan mahtavaa! Normaalien kiltailtakuvioiden lisäksi meillä oli erikoisteemana laukut. Syyrinkiläiset olivat tuoneet paljon erilaisia laukkuja näytille ja vierailevana tähtenä oli Tilkkutarhan Minna, joka esitteli laukkuihin sopivia materiaaleja ja sulkijoita ja houkuttelevia laukkuaiheisia kirjoja ja lehtiä. Aikamoinen hulina ja hurmos vallitsi kokoustilassamme! En pystynyt vastustamaan kangaspinojen houkutusta, ja myös ompelukirjavalikoimani karttui yhdellä japanilaisella laukkukirjalla. Järkevinä hankintoina pidän haihtuvaväristä tussia (epäilen, että nykyisestäni on tussiaine loppumaisillaan eli se vaikuttaa vähän liiankin nopeasti haihtuvalta) ja silitettävää huopaa (vai vanua). Ihmettelen edelleen, miten jotkut meistä ihmisistä (esimerkiksi minä itse) niin kiinnostuvatkin kankaista! Suurin osa meistä hypisteli kangaspinoja – oli pakko pidellä niitä. Melkein kaikkia alkoi joku kankaista kutsua. Itse yritin py

tilkkutöihin ja ompeluun liittyvää

Kuva
Pari viime iltaa on taas kulunut muussa kuin ompelutyössä, mutta eilen tapahtui sentään jotain tilkkutöihin ja ompeluun liittyvää. Sain nimittäin kaksi pakettia. Olin tilannut netistä kirjan ja toisaalta netistä kaksi kaavaa, ja paketit saapuivat samalla kertaa. Ihana tunne! Uusi kirja Tilaamani kirja oli Lois L. Hallockin kirjoittama "Creating Your Perfect Quilting Space – Sewing-Room Makeovers for Any Space and Any Budget". Ennätin vain silmäillä sitä ennen kuin minun oli riennettävä muualle, ja palan halusta päästä tekemään edes joitakin kirjan neuvomia muutoksia omaan työskentelytilaani. No ainakin työtilani ansaitsisi kunnon siivouksen! Ompelupöytäni on puolillaan röykkiöitä. Mies teeskenteli jo soittavansa kiinteistövälittäjälle hankkiakseen isomman asunnon, kun esittelin paria kirjan kuvaa, vaikka kirja nimenomaan lupaa ratkaisuja "mihin tahansa tilaan". Uudet kaavat Kerroinkin jo jossain aiemmassa postauksessani, että haluaisin kokeilla kiinnostavan paidan