neulatyynyni käytössä.
Aika paljon minulla on ompelu- ja tilkkuiluaiheisia kirjoja ja lehtiä. (Tämä on siis vähättelevä ilmaus.) Aika vähän niiden ohjeiden perusteella kuitenkaan tulee tehdyksi, mutta yhdestä kirjasta olen toteuttanut useammankin jutun, nimittäin Last Minute Patchwork + Quilted Gifts –kirjasta.
Juuri tästä kirjasta sain vinkin lasinalusiin, joita olenkin ommellut aika useita. Tein kirjan ohjeilla myös puuvärien säilytysratkaisun; olen soveltanut yhtä kirjan kaitaletekniikkaa; ja kirjan kaavoilla valmistin myös neulatyynyn. Neulatyyny päätyi hyvälle työkaverilleni Ailalle, joka käytteli sitä viimeksi lyhentäessään housunlahkeita:
Tilkkulehti
Tässä ihan rinta röyhistyy. Uusimmassa Tilkkulehden numerossa on useita Helsingin tilkkukilta Syyringin jäsenten tuottamia juttuja, minunkin pieni juttuni niiden joukossa.
Luen Tilkkulehden mielelläni, mutta vielä mieluummin lukisin sitä, jos sen tekstiosuudet olisi taitettu helppolukuisemmiksi. Suurimmassa osassa jutuista on piiiitkiä tekstipötköjä, joita kappaleiden väleihin sopivat tyhjät rivit eivät kertaakaan katkaise. Puhumattakaan väliotsikoista.
Omassa jutussani olin pannut joka tekstikappaleen väliin tyhjän rivin, mutta valmiissa jutussa tekstit olivat kiinni toisissaan, ja uusi kappale erottui vain ensimmäisen rivin sisennyksen ansiosta. Erillisiä tekstipaloja olisi kuitenkin houkuttelevampi lukea. Olin toki iloinen nähdessäni jutun painettuna, mutta iloon sekoittui silti vähän pettymystä.
Juuri tästä kirjasta sain vinkin lasinalusiin, joita olenkin ommellut aika useita. Tein kirjan ohjeilla myös puuvärien säilytysratkaisun; olen soveltanut yhtä kirjan kaitaletekniikkaa; ja kirjan kaavoilla valmistin myös neulatyynyn. Neulatyyny päätyi hyvälle työkaverilleni Ailalle, joka käytteli sitä viimeksi lyhentäessään housunlahkeita:
Tilkkulehti
Tässä ihan rinta röyhistyy. Uusimmassa Tilkkulehden numerossa on useita Helsingin tilkkukilta Syyringin jäsenten tuottamia juttuja, minunkin pieni juttuni niiden joukossa.
Luen Tilkkulehden mielelläni, mutta vielä mieluummin lukisin sitä, jos sen tekstiosuudet olisi taitettu helppolukuisemmiksi. Suurimmassa osassa jutuista on piiiitkiä tekstipötköjä, joita kappaleiden väleihin sopivat tyhjät rivit eivät kertaakaan katkaise. Puhumattakaan väliotsikoista.
Omassa jutussani olin pannut joka tekstikappaleen väliin tyhjän rivin, mutta valmiissa jutussa tekstit olivat kiinni toisissaan, ja uusi kappale erottui vain ensimmäisen rivin sisennyksen ansiosta. Erillisiä tekstipaloja olisi kuitenkin houkuttelevampi lukea. Olin toki iloinen nähdessäni jutun painettuna, mutta iloon sekoittui silti vähän pettymystä.
Kommentit