silittämättä siisti?

Vaikka olen ommellut Silittämättä siisti -nimisen tilkkupussukan, nimi ei päde tilkkutöihin juuri lainkaan. Silittäminen on tärkeä osa tilkkutyötä. Ensimmäisen Raitahaaste-viikon viimeisenä päivänä jaan vinkkejä aloittelijoille -hengessä viisi ajatusta tilkkutyön silittämisestä.

Rakennusaikainen silittäminen. Olisipa kiva, jos ompelupisteen vierellä olisi silityspiste niin, ettei tarvitsisi kuin käännähtää. Blokkeja rakennellessa pitää vähän väliä painella saumoja siihen tai tähän suuntaan. Oikealla silitysraudalla painelu tekisi saumoista tyylikkään sileät!

Koska silityspiste on parin askeleen päässä enkä lähde sinne tämän tästä, tyydyn köyhäilemään ja käytän kahta korvaavaa menetelmää. Nipistelen sormilla tai rullaan saumat auki/toiseen suuntaan pienellä rullatelalla, jonka sain tilkkulehden ilmais-oheislahjana muutama vuosi sitten.

Sen sijaan en enää juoksuta kynttä saumakohdan päällä. Se oli vakiomenetelmäni silloin kun en ollut käynyt ensimmäisellä tilkkutyökurssilla. Kurssin aikana opettaja näki minun käyttävän kynsimenetelmää ja torui. Hän sanoi, että kynnellä juoksuttaminen venyttää tai vinouttaa sauman. En ollut tiennytkään!

Ja totisesti, jos ommelluista reunoista vaikka vain toinenkin on vino, saumaa kannattaa kohdella varovaisesti! Vinot reunat venyvät helposti.
Silittäminen ennen leikkaamista. Suosittelen! Kankaat ja tilkut kannattaa ehdottomasti sileyttää ennen kuin niistä alkaa leikata paloja. Mitä kapeampia ja pienempiä paloja olet leikkaamassa, sen tarkempi kannattaa olla silittämisen kanssa.
Jos leikkaat taitoksilla olevasta tai ryppyisestä kankaasta, paloistasi tulee epätarkkoja. Kun tavoitteenasi on suora sauma (kuten ”onko saumanvaralla väliä” -kirjoituksessani neuvottiin), sellainen syntyy helpoimmin juuri oikean kokoisten ja suorareunaisten kangaspalojen väliin.

Varoittava esimerkki eli taitoksilla olleista kankaista leikatut palat odottavat pääsyä tilkkublokiksi. Tällaisten palojen ompeleminen siistiksi kokonaisuudeksi on vaikeaa! Älä tee näin niin kuin minä olen tehnyt!
Silitysraudan säädöt. Vaikka minulla on höyryrauta, silitän ilman höyryä. Kyllästyin siihen, että rauta aika ajoin sylkäisi sisältään kuonaa, enkä silti halunnut ruveta vaihtamaan muuten toimivaa rautaa toiseen. Totuin silittämään höyryttä enkä enää tilkkutyössä kaipaa entistä. Jos kangas on kovin terävillä vekeillä, saatan lisätä sen pintaan kosteutta suihkupullosta.

Silitän aina tosi kuumalla raudalla. Joskus kun joudun välillä silittämään vaatteen (miltei ennenkuulumaton tapahtuma), on muistamista säätää rauta viileämmäksi.

Auki vai ei? Silitän saumat yleensä toiselle puolelle, ja nimenomaan sille tummemmalle puolelle ”to the dark side”. Jos blokkiin on tulossa monen monta risteävää saumaa, saatan silittää saumanvarat myös auki.

Aina kun vain mahdollista, silitän yhdistettävissä paloissa saumat eri suuntiin. Koska minulla on mitättömän huono hahmottamiskyky, en pysty suunnittelemaan saumojen silityssuuntia kauaskantoisesti. Vain tilkkupintaa kootessani pystyn juuri ja juuri katsomaan, että saumat tulevat vuoroin toiselle, vuoroin toiselle puolelle silitetyiksi.

Entä jos inhoaa silittämistä? Tilkkutyö ei valitettavasti ole kovin kivaa, jos jatkuvasti välttelee silittämistä. Siitä kannattaa opetella tykkäämään tai sitä pitää ainakin sietää.

Ajattelen silittämisestä ja monesta muustakin tilkkutyön ”säännöstä,” että ne ovat minun mahdollisuuksiani helpottaa jotain tulevaa työvaihetta. Autan huomista itseäni, kun tänään panostan hiukan. Tuntuu heti paljon järkevämmältä ja mieluisammalta, kun voi olla avulias (vieläpä itselle!) eikä vain noudata jotain sääntöä, jonka merkitystä ei ymmärrä.

Kommentit

Anita sanoi…
Todella hyviä ohjeita ja nuo ovat minullekin iskostuneet päähän tilkkutyökursseilla. Itse olen esim. blokkeja ommellessa alkanut ajattelemaan välisilityksiä taukoliikuntana... se on hyvää hyötyliikuntaa, kun nousee tämän tästä ompelukoneen äärestä silittämään :-)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

Iloinen yllätys.