ompelin tilkkupeiton.

Ajatella, että ehdin harmitella tilkkupeiton esittelijän poissaoloa, kun jouduin taas kerran kuvaamaan valmiin työn vaaka-asentoon aseteltuna!

Jaoin kuvani Instagramissa ja Facebookissa ja sain valtavan määrän myönteisiä kommentteja! Paljon useampia kuin yleensä. Yksikin kehotti tulostamaan tästä taulun ja ripustamaan seinälle! Eipä harmita enää yhtään, että otin tällaisen kuvan.

Kiitos kaikille, jotka SoMessa ovat jo ehtineet tykätä työstäni ja kommentoida! Sellaisesta saa valtavan määrän motivaatiota tulevaan!

Lentävät hanhet –tilkkublokeista ja niitä ommellessa syntyneistä bonus-kolmio-neliöistä ompelemani tilkkutyö on ollut tikattuna ja vieläpä nimilaputettuna ja tasoitettunakin vaikka kuinka pitkään, mutta kanttaus oli jäänyt uupumaan. Onneksi ehdin ommella sen koneella kiinni ja tajusin ottaa mökille mukaan käsin käännettäväksi.

Muutamassa päivässä olin pistellyt tarvittavat pistot ja pääsin ottamaan Matkalla pohjoiseen –nimisestä tilkkupeitostani valmistujaiskuvat.

Bonus-kolmio-neliöitä syntyi käsittämätön määrä – kaksi aina jokaisesta lentävä hanhi –blokista. Niitä riitti peiton oikealle puolelle ja myös taustakappaleeseen. Sinne maltoin järjestellä ne värisävyittäin ja erittäin geometrisesti.

Taustakappale on jälleen useasta palasta ommeltu, mutta ei kovin useasta enkä joutunut turvautumaan kummallisen kokoisiin palasiin kummallisissa paikoissa. Ehkä juuri siksi yksi ystäväni kiinnostui tästä tilkkupeitosta nimenomaan taustakappaleen takia!

Tilkkupinta on kovin kirjava ja taustakappale vastaavasti harmoninen, mutta kyllä minä tämän hanhipuoli edellä silti ompelin! Olisi harmi, jos varsinainen tilkkupinta jäisi nurjalle.

Tässä Matkalla pohjoiseen –peitto vielä hieman lähempää. Siinä on värikäs tilkku poikineen!

Olen ommellut Matkalla pohjoiseen –tilkkupeiton enimmäkseen uusista kankaista, mutta mukana on muutamia merkityksellisiä eli perinteisiä tilkkukankaita. Esimerkiksi Tyttären vauvahattukangasta on mukana (ei hatusta leikattua, vaan hatun ompelemisesta jäljelle jäänyttä) ja samoin tässä on yhtä Miehen kesäpaitakangasta. Vaalea keltainen kangas on samaa, jota käytin Tyttärelle ompelemassani tilkkupeitossa. Hän ei koskaan mieltynyt peittoon! Täytyisi varmaan koettaa löytää sille vapaaehtoisempi omistaja.

Mestaritikkaaja Soile Kivinen Töölön Tilkkupajasta täydensi peittoni kauniilla aaltomaisilla tikkauksilla, jotka sointuvat erinomaisesti hanhien muodostamaan siksak-kuvioon.

Reunakantin ostin Tallinnan Karnaluksista viime tai toissa vuonna. Se on vähän joustavan tuntuista ja taisin pitää sitä ommellessa aavistuksen verran liian kireällä, koskapa peiton nurkista tuli myös kireät.

Haa! Tämä ei siis ole täydellinen tilkkutyö! Kireät kulmat ovat mielestäni kuitenkin pienempi paha kuin löpertävät reunat, ja nämä reunat eivät nyt ainakaan löperrä.

Paljastan vielä myös sen, että tilkkupeitto tuli heti valmistuttuaan käyttöön. Mökillä voi nukkumapeitoksi valita joko lämpimän täkin tai pelkän lakanan. Mies on sinnitellyt pelkällä lakanalla ja parina aamuyönä havahtunut lievään paleluun. Viime yönä hänellä oli lakanan päällä tämä tilkkupeitto, ja uni maittoi paleluun keskeytymättä illasta aamuun.