tilkkulappuja.
No niin, valtava määrä pieniä tilkkulappuja on jalostunut matkalaukun nimilapuiksi tai lasinalusiksi.
Matkalaukun nimilappuja on 25 kappaletta. Niitä olisi 26, mutta annoin yhden jo lahjaksi.
Nimilappujen tekeminen on kivaa ja joutuisaa, mutta kiinnityslenksun ompeleminen on hidasta! Säästäisin rutkasti aikaa, jos minulla olisi valmista nauhaa, josta leikata, mutta kun ei ole. Periaatteesta en osta ylimääräistä tarviketta, kun pärjään kaapista löytyvällä materiaalilla. Vaikka siihen sitten kuluukin aikaa.
Lasinalusia on puolestaan 35 kappaletta. Näistä minun pitää laatia järkevän oloisia settejä, esimerkiksi neljän tai kuuden kokonaisuuksia. Olen aiemmin antanut seteille nimet, mutta nämä saavat lähteä maailmalle nimettöminä, kun näitä on kerralla syntynyt paljon.
Jotain aivan muuta:
Ainaisuus-huivi. Tällainenkin kangaspala (tai oikeastaan kaksi kertaa tämän kokoinen kangasapala) löytyi ompelupöytäni röykkiöistä. (Jälleen nolostuttaa.) Leikkasin kankaan kahteen osaan ja ompelin toisesta puolesta huivin infinity scarf –metodilla. Huivi valmistui noin vartissa. Työvaiheista hitain oli ommella käsin se osuus päät yhdistävästä saumasta, jota ei pysty enää ompelemaan koneella.
Kääräisin huivin kaulaani ja peilasin. En heti vakuuttunut, että muoti sopisi minulle erityisen hyvin. Täytyy vielä tutkailla mielialoja. Kankaasta kyllä tykkään!
Matkalaukun nimilappuja on 25 kappaletta. Niitä olisi 26, mutta annoin yhden jo lahjaksi.
Nimilappujen tekeminen on kivaa ja joutuisaa, mutta kiinnityslenksun ompeleminen on hidasta! Säästäisin rutkasti aikaa, jos minulla olisi valmista nauhaa, josta leikata, mutta kun ei ole. Periaatteesta en osta ylimääräistä tarviketta, kun pärjään kaapista löytyvällä materiaalilla. Vaikka siihen sitten kuluukin aikaa.
Lasinalusia on puolestaan 35 kappaletta. Näistä minun pitää laatia järkevän oloisia settejä, esimerkiksi neljän tai kuuden kokonaisuuksia. Olen aiemmin antanut seteille nimet, mutta nämä saavat lähteä maailmalle nimettöminä, kun näitä on kerralla syntynyt paljon.
Jotain aivan muuta:
Ainaisuus-huivi. Tällainenkin kangaspala (tai oikeastaan kaksi kertaa tämän kokoinen kangasapala) löytyi ompelupöytäni röykkiöistä. (Jälleen nolostuttaa.) Leikkasin kankaan kahteen osaan ja ompelin toisesta puolesta huivin infinity scarf –metodilla. Huivi valmistui noin vartissa. Työvaiheista hitain oli ommella käsin se osuus päät yhdistävästä saumasta, jota ei pysty enää ompelemaan koneella.
Kääräisin huivin kaulaani ja peilasin. En heti vakuuttunut, että muoti sopisi minulle erityisen hyvin. Täytyy vielä tutkailla mielialoja. Kankaasta kyllä tykkään!
Kommentit