ratkojaa on tarvittu.
Arvelin, ettei kannattaisi tehdä ommelta varta vasten ratkottavaksi, vaan saisin kokeilla uutta blogivoittoani eli design-ratkojaa jossain todellisessa yhteydessä. Olin oikeassa.
Katsokaa nyt:
Luulisi, että näin paljon tilkkutöitä tehneenä muistaisin tarkistaa ennen ompeleen surauttamista, että palat ovat menossa oikein päin, mutta ei.
Tässä korjattu blokki:
Nyt olen huomannut, millaisia paloja tarvitsen seuraavaan blokkiriviin ja olen myös päässyt sovittelemaan, miltä tilkkupinta tulee näyttämään sitten kun sitä on enemmän:
Tätä on tosi kiva tehdä! Minulla oli aikamoinen määrä vaaleita tilkkusilppupintoja, ja olen nyt voinut keskittyä tekemään kolmioneliöitä ja ompelemaan niistä isompia palasia. Tavoitteena on tehdä oikein paljon näitä isompia paloja ja sitten sovitella, miten vielä isompi pinta rakentuisi kivoimmin. Tässä kestää kyllä tovi vielä.
Otin oman punaisen ruutukangaspalani mukaan tänään, mutta aloitin kuitenkin ruskeasta, kiiltäväpintaisesta kankaasta, jonka olen hankkinut iät ja ajat sitten. Ei auttanut enää pinnistellä, kun olin jo hävinnyt haasteen! Ruskea hame onkin nyt melkein valmis:
Kaava oli sinänsä kerralla sopiva, mutta vetoketjua jouduin sovittelemaan kauan ja ratkoinkin muutaman sauman uudella, hienolla ratkojallani. Onpa hyvä, että minulla on teräväkuntoinen sellainen!
Hameesta puuttuu enää vyötärökaitale tai muu huolittelu; vetoketju täytyy kiinnittää hieman tukevammin; vuorin vetoketjuhalkio on ommeltava siististi vetoketjuun; kumpikin helma täytyy päärmätä. Vuorin helma on lisäksi paikoitellen aivan liian pitkä. Mutta siis, tosi vähän tästä puuttuu enää!
Minun tehtaani käy paljon Soilen hametehdasta hitaammin. Mutta seuraavaksi teen punaisen ruutuhameen itselleni! Sen jälkeen voisin tehdä siniharmaan ruutuhameen, jonka kangasta ihastelin jo lokakuussa 2011.
Luulisi, että näin paljon tilkkutöitä tehneenä muistaisin tarkistaa ennen ompeleen surauttamista, että palat ovat menossa oikein päin, mutta ei.
Tässä korjattu blokki:
Nyt olen huomannut, millaisia paloja tarvitsen seuraavaan blokkiriviin ja olen myös päässyt sovittelemaan, miltä tilkkupinta tulee näyttämään sitten kun sitä on enemmän:
Tätä on tosi kiva tehdä! Minulla oli aikamoinen määrä vaaleita tilkkusilppupintoja, ja olen nyt voinut keskittyä tekemään kolmioneliöitä ja ompelemaan niistä isompia palasia. Tavoitteena on tehdä oikein paljon näitä isompia paloja ja sitten sovitella, miten vielä isompi pinta rakentuisi kivoimmin. Tässä kestää kyllä tovi vielä.
Tässäkin tarvitsin ratkojaa
Sain taas viettää yhteisen ompelupäivän Töölön Tilkkupajassa Soilen kanssa. Hän on tehtaillut hameita. Hampaidenkiristys: hän voitti hamehaasteen ja sai punaisen ruutuhameen valmiiksi minua ennen.Otin oman punaisen ruutukangaspalani mukaan tänään, mutta aloitin kuitenkin ruskeasta, kiiltäväpintaisesta kankaasta, jonka olen hankkinut iät ja ajat sitten. Ei auttanut enää pinnistellä, kun olin jo hävinnyt haasteen! Ruskea hame onkin nyt melkein valmis:
Kaava oli sinänsä kerralla sopiva, mutta vetoketjua jouduin sovittelemaan kauan ja ratkoinkin muutaman sauman uudella, hienolla ratkojallani. Onpa hyvä, että minulla on teräväkuntoinen sellainen!
Hameesta puuttuu enää vyötärökaitale tai muu huolittelu; vetoketju täytyy kiinnittää hieman tukevammin; vuorin vetoketjuhalkio on ommeltava siististi vetoketjuun; kumpikin helma täytyy päärmätä. Vuorin helma on lisäksi paikoitellen aivan liian pitkä. Mutta siis, tosi vähän tästä puuttuu enää!
Minun tehtaani käy paljon Soilen hametehdasta hitaammin. Mutta seuraavaksi teen punaisen ruutuhameen itselleni! Sen jälkeen voisin tehdä siniharmaan ruutuhameen, jonka kangasta ihastelin jo lokakuussa 2011.
Kommentit