pitkästä aikaa: valmis vetoketjupussukka!
Jipii jipii jipii! Olen tosi iloinen, että sain taas uppoutua vetoketjupussukoiden ja tilkkukankaiden ihanaan maailmaan. Vaikka leikkasin paloja jo eilen, en päässyt ompeluvaiheeseen, koska vanua olisi pitänyt hakea kymmenen askelen päässä olevalta sivuvintiltä. Se oli aivan mahdoton ponnistus! Ajatustyötä tein sen verran, että suunnittelin toteuttavani tilkkupinnan ns. sitä mukaa tikattuna.
Ponnistelin siis tänään ne kymmenen askelta vintille ja leikkasin sekä vanusta että collegejerseystä sopivat kappaleet, joiden päälle lähdin rakentamaan tilkkupintaa. Melko hyvin se sujui:
Muistin tehdä pussukan vuoriin taskun. Muistin ommella vuoriin Tilkunviilaaja-kangasmerkin. Muistin jopa pussukan sivusaumoista pilkistävät kiinnipito- ja ripustuslenksut:
Sain pussukan valmiiksi ja otin siitä vaihteeksi muotokuvat pihamaalla. Tässä vetoketjullinen tilkkupussukka ”Kesäillan valssi”:
Öm, näyttääpä nurmikko olevan melkein pelkkää rikkaruohoa. Krassia yritin saada kuvaan korostukseksi, mutta voi voi, rikkaruohot näkyvät kyllä krassia paremmin.
Kesäillan valssi –vetoketjupussukka näyttää toiselta puolelta tällaiselta:
Käytin jälleen 25-senttistä vetoketjua. Pussukasta tuli jämäkkä, sillä tilkkupinnan alla on sekä ohut tikkausvanu että collegejersey. Vuorikangas on kyllä tosi ohutta.
Kerroin innoittuneeni Terry Atkinsonin suunnittelemista vetoketjupussukoista, mutta ei minun pussukkani ole yhtään saman näköinen! Hänen pussukoissaan näyttäisi olevan suhteessa paljon leveämpi pohja. Hmmm… ehkä pitäisi tehdä tuollainenkin kokeilu, varsinkin sitten, kun tällä ”omalla” muodolla tehtyjä pussukoita on valmiina kivan pituinen rivi.
Vaikka kuva näyttää edelleen epämääräiseltä, työ on ristipisto-osuuksiltaan tosi lähellä valmista.
Ponnistelin siis tänään ne kymmenen askelta vintille ja leikkasin sekä vanusta että collegejerseystä sopivat kappaleet, joiden päälle lähdin rakentamaan tilkkupintaa. Melko hyvin se sujui:
Muistin tehdä pussukan vuoriin taskun. Muistin ommella vuoriin Tilkunviilaaja-kangasmerkin. Muistin jopa pussukan sivusaumoista pilkistävät kiinnipito- ja ripustuslenksut:
Sain pussukan valmiiksi ja otin siitä vaihteeksi muotokuvat pihamaalla. Tässä vetoketjullinen tilkkupussukka ”Kesäillan valssi”:
Öm, näyttääpä nurmikko olevan melkein pelkkää rikkaruohoa. Krassia yritin saada kuvaan korostukseksi, mutta voi voi, rikkaruohot näkyvät kyllä krassia paremmin.
Kesäillan valssi –vetoketjupussukka näyttää toiselta puolelta tällaiselta:
Käytin jälleen 25-senttistä vetoketjua. Pussukasta tuli jämäkkä, sillä tilkkupinnan alla on sekä ohut tikkausvanu että collegejersey. Vuorikangas on kyllä tosi ohutta.
Kerroin innoittuneeni Terry Atkinsonin suunnittelemista vetoketjupussukoista, mutta ei minun pussukkani ole yhtään saman näköinen! Hänen pussukoissaan näyttäisi olevan suhteessa paljon leveämpi pohja. Hmmm… ehkä pitäisi tehdä tuollainenkin kokeilu, varsinkin sitten, kun tällä ”omalla” muodolla tehtyjä pussukoita on valmiina kivan pituinen rivi.
Pussukka matkustaa
Ystäväni lähetti jälleen uuden kuvan Tilkkupantteri–vetoketjupussukan matkapäiväkirjaan, tällä kertaa Tallinnasta:
Nalle Puh hahmottumassa
Olen ehtinyt myös pistellä muutaman ristipiston Nalle Puh –työhön. Nalle Puh näyttää toistaiseksi hieman aavemaiselta (itsekseen kävelevät jalat).
Vaikka kuva näyttää edelleen epämääräiseltä, työ on ristipisto-osuuksiltaan tosi lähellä valmista.
Kommentit