Tilkunviilaaja

Kirjoitin noin viikko sitten tilkkupintaohjeen Tilkkuyhdistyksen verkkosivuja varten. Siinä sivussa tein pari kivan väristä tilkkupintaa, joista päätin ommella (tietenkin) pussukan. Yhdistin värikkäisiin tilkkupintoihin tummanpuhuvia neliöitä ja kaitaleita ja tikkasin pinnan kalanruotokuviota mukaillen. Näin hehkeältä valmis, Kylkiruoto-nimen saanut vetoketjupussukka näytti keväisessä auringonpaisteessa! Tällä kertaa pussukan strategiset mitat sattuivat muotoutumaan seuraavanlaisiksi:  Leveys ylhäältä noin 23 cm Korkeus noin 16 cm Pohjan leveys 6 cm.  Pussukka on Avoin-mallistoa. Se on vasta kolmas tänä vuonna valmiiksi ompelemani tilkkupussukka! Tein yhden ruotokuvion satunnaisesti vaihtuvin värein, ja se pala näkyy tällä puolella: Toisen ruotokuvion ompelin niin, että ruodon toisella puolella on aina vihreät, toisella puolella violetit palkit. Lisäksi järjestelin värit vaaleimmasta tummimpaan. Kevät on ihanaa aikaa, vaikka silloin täytyy tehdä muutamia puutarhatöitä. Kuvauspä

Hei, tilkkublokkitehdas lähti käyntiin eikä seisokista ole tietoakaan! Tuotantolinjalta putkahtelee violetin ja vihreän sävyisiä, improvisoituja tilkkublokkeja harva se päivä. Näin ne periaatteessa syntyvät: Leikkaan suunnilleen neliön tai jonkinlaisen vinosuunnikkaan muotoisia paloja joko vihreistä tai violeteista kankaista – ensin resursseista ja sittemmin myös pitkistä kankaista samalla kun leikkaan niistä kaitaleita. Palat saavat olla suunnilleen minkä kokoisia vain. Kehystän keskipalat vaalealla, noin tuuman levyisellä kaitaleella. Silloin tällöin otan satunnaisesti yhden keskipalan ja kehystän sen oikein tummanpuhuvan violetilla kaitaleella. Ompelen kehystetyn keskipalan ympärille kaitaleet hirsimökkitekniikalla. Kaitaleet ovat vaihtelevan levyisiä, mutta yleensä alle 2,5 tuumaa leveitä. Vihreän keskipalan ympärille tulee violetit kaitaleet ja päinvastoin. Paitsi silloin, kun en ole huomannut. Ei ole niin väliä. Jos yhdestä kankaasta leikkaamani kaitaleet eivät riitäkään, jatkan

Olen ylettömän innoissani uusimmasta tilkkutyöprojektistani, johon sain idean Instagramista. Seuraan siellä Debbie’ä @rivergirlquilts ja hän oli tehnyt kauniin, alareunasta tummemman ja yläreunasta vaaleamman tilkkupinnan. Hän kertoi innostuneensa nähtyään @mtweedel ’in tilkkutyön kuvan, ja tämä puolestaan oli nähnyt @blueelephantstitches’in peiton kuvan ja noudattanut hänen tekemäänsä Scrap Quilt #1 -tutoriaalia. Ohje oli suunnilleen näin yksinkertainen: leikkaa tarpeeksi suorakaiteita, jaa ne vaaleisiin, keskivärisiin ja tummiin ja ompele pötköiksi, joissa on ensin sopiva määrä vaaleita, sitten sopivasti keskivärisiä ja lopuksi tummia. Yhdistä pötköt tilkkupinnaksi. Tietenkin minua alkoi kiinnostaa, sillä olen viimeisen vuoden aikana keskittynyt tutkimaan ja käyttämään nimenomaan tummuusasteiden vaihtelua tilkkublokeissa ja -pinnoissa. Aloin leikata paloja joululomalla ja pääsin muutaman päivän kuluttua ompelemaan pötköjä. Pian huomasin, että koko projekti on kuin minua varten luotu

Hyvää joulua! Jouluaaton kalenteriluukusta putkahtaa todellinen joulupeitto eli vuonna 2019 valmistunut Kuurankukka. Paraatipuolen lumihiutaletta ja taustapuolen lisäpaloja lukuun ottamatta käytin siinä vain joulukankaita. Lokakuun loppupuolella 2019 rupesin näkemään yllättävän hauskoja lumihiutaleita pitkin Instagramiä. Mitä useampia näin, sitä enemmän halusin itsekin kokeilla mallia! Ensin ajattelin katsoa mallin löytämistäni kuvista ja laskea itse, montako millaistakin palaa tarvitsen. Hiljalleen minusta alkoi kuitenkin tuntua, että olisi reilumpaa ostaa kaava ja niin tukea käsityöyrittäjän toimintaa. Sinäkin voit 12 dollarilla tukea @modernhandcraftin käsityöyritystä ja ostaa Snowflake-kaavan täältä: https://www.modernhandcraft.com/pdf-patterns/snowflake-quilt-pdf-pattern   Käyttelin hänen valmiiksi laskemiaan palamenekkitietoja, mutta leikkasin kymmenen sentin neliöitä, en tuumamittaisia. Kymmenen sentin neliöitä siksi, että pitkä viivaimeni on senttimittainen. Onnittelen itseä

Vähiin käy Tilkunviilaajan joulukalenterikin ennen kuin loppuu. Toiseksi viimeistä luukkua tässä availlaan! Ohhoh, jälleen pääsi joulu yllättämään – aivan niin kuin syksyisin liukas keli yllättää autoilijat ainakin kerran. Tänään paljastan, että mikäli ikinä olen täysin hurahtanut johonkin tilkkupeittomalliin, niin tähän Plaid-ish Quilt -malliin, jonka mukaan toteutin Ruutuässä-peiton vuonna 2019. Elokuussa 2019 osui silmiin Instagram-päivitys, jossa @kitchentablequilting kertoi juuri julkaisseensa ilmaisen tutoriaalin. Kuvassa näkyi hauska, ruutukuvioinen tilkkupeitto. Olen näemmä ottanut päivityksestä ruutukaappauksen ja ladannut ohjeen koneelleni saman tien. Pääsin syksyllä 2019 ihanalle tilkkumatkalle Ranskan Alsaceen, ja juuri sopivaan aikaan, jotta saatoin täydentää siellä kangasvarantojani tätä projektia varten. Minulla oli takaraivossa ajatus, että yhdistäisin violettia, turkoosia ja oranssia, ja saaliinani olikin oikein hyödyllisiä nyyttejä. Tartuin uusiin kankaisiin heti

Vuonna 2019 valmistunut Pellervontie-tilkkupeittoni tuo teille terveiset Käpylästä. Ompelin Pellervontie-peiton itse suunnittelemistani tilkkublokeista, joille löytyi loistava ja sopiva nimikin, kun kysyin kavereilta. Kvilttaaja ehdotti nimeä Käpylä, ja totta kai se oli paras ja osuvin! Blokin suunnitteleminen lähti käytännön tarpeesta. Tarvitsin riittävän ison blokin, jonka yhdistäisin ostamaani Tula Pinkin Pinkerville-sarjan yksisarviskankaaseen. Yksisarviset olivat isoja ja niin hienoja, etten halunnut pilkkoa niitä yhtään. Onneksi ne mahtuivat 8,5-tuumaisen neliön sisään, joten saatoin leikata palat neliöviivaimeni avulla. Sommittelin Käpylä-blokista saman kokoisen. Olisin voinut blokit ja yksisarvisneliöt suoraan toisiinsa, mutta ne tuntuivat tarvitsevan vielä valkoista välikaitaletta. Tykkään edelleen Käpylä-blokistani ja siitä, miten yksisarviset kirmaavat tilkkupinnalla.   Nyt kannattaa katsoa hetki seuraavaa kuvaa ja sitten vähän päästä siirtyä katsomaan sitä seuraavaa ku

Syksyllä 2017 kaappiini oli siunaantunut hämmentävän monta batiikkikaitalepakkausta. Tottahan halusin ommella niistä jotain, ja kehitin blokkimallin toisensa jälkeen, kunnes ideani ehtyivät täysin. Kaappiin jäi kaksi pakkausta vaikka kuinka pitkäksi aikaa, mutta niistä kerron joskus toiste. Yksi keksimistäni blokkimalleista oli rasti – ja siksi kesäkuussa 2018 valmistuneen peiton nimeksi tuli Tasapeli. Eilisessä joulukalenterissa olikin jo linkki tähän kirjoitukseen, jossa välähti myös tämänpäiväisiä rastiblokkeja.   Rastiblokkipeittoprojektissa opin, että tilkkupinnan sommitelmasta kannattaisi ottaa kuva ja katsoa sitä ennen kuin ompelee blokit yhteen. Huomasin nimittäin vasta valmiiksi ompelemastani tilkkupinnasta, että yksi blokki näytti liian tummalta ympäristöönsä: Tummanpuhuva blokki näytti paljon sopivammalta tilkkupeiton ”alanurkkaan”. Koska olen kehittänyt blokkimallin ihan itse, tarjoilen tietenkin tänään vinkkinä blokkiohjeen. Jos sinulla on kaapissa käyttötarkoitusta od