kolme tilkkutyöprojektia.

Olen näköjään työskennellyt pari, kolme viikkoa kolmen eri tilkkutyöprojektin parissa - saatuani Amity-kaavan valmiiksi ja siirrettyäni Käpylä-blokit vähäksi aikaa vaihtopenkille. Ensimmäiseksi tartuin työläimpään eli Blue North Strong and Free -blokkimallilla ompelemaani FPP-työhön.

Blokkiin tarvittavien palojen leikkaaminen sujuu melko hitaasti ja ompeleminen vielä hitaammin. Lopputulos on kyllä näyttävä:

Tässä on blokkiompelun aikaista tilannekuvaa. Leikkuri suihkii tämän tästä. Blokkiin tehdään kolmenlaisia neliöitä, joihin jokaiseen tulee monta palaa.

Silitetyt ja tasoitetut palat ommellaan yhteen, jolloin saadaan yksi blokki. Se on aina juhlallinen hetki. Epätasaisuus vaihtuu litteydeksi.

Sileistä ja tasaisista blokeista voi sitten koota mallipinnan. Vielä joudun ompelemaan aika monta blokkia!

Mutta eihän näitä blokkeja oikein jaksa kovin monta tehdä peräkkäin. On pakko siirtyä johonkin helpompaan välillä. Tällä kertaa lähdin kokeilemaan, millaisia kuusikulmiokuvioita saisin syntymään. Minulla on kolmioviivain, ja päätin kerrankin panna sen töihin.

Koekuviot näyttivät niin mukavilta, että rupesin tehtailemaan lisää kolmiopaloja. Kuvassa on mukana myös ensimmäinen koeblokki. (En ihan osannut hahmottaa, miten pieniä kuusikulmioita syntyisi pienistä paloista. Onneksi kokeilin ennen kuin olin ommellut monta tällaista!)

Kun kolmioita alkoi olla jonkin verran valmiina, piti ruveta miettimään valmiin peiton kokoa ja väritystä. Olen kerrankin tehnyt oikein värityssuunnitelman ja laskenut, montako minkäkin väristä kolmiota tarvitsen – ja monestako eri kankaasta niitä pitää leikata.

Sitten kolmas projekti. Se tuli itse asiassa ihan valmiiksikin!

Meillä oli Syyringin kiltaillassa kawandipaja eli kiltalaisemme Mirja listasi etukäteen tarvikkeet ja sitten kiltaillassa kertoija näytti, miten kawandi tehdään. Olin hämmästyksekseni varustautunut hyvin, ja pääsin heti työn syrjään kiinni.

Tässä on käsintikkaus käynnissä! En olisi uskonut, että rupean sellaiseen!

Minulla sattui olemaan yhtä väriä helmilankaa – keltaista – joten valitsin kawandiini oranssi-puna-keltaisia tilkkuja, joita kuusikulmioprojektista oli sopivasti jäänyt.

En ole käsintikkaaja enkä etukäteen odottanut jaksavani ommella kawandia pitkällekään, mutta niin vain yhtäkkiä huomasin etsiväni lisää tilkkuja ja tikkaavani lisää ja lisää, kunnes työni olikin valmis!

Annoin tälle noin A4-kokoiselle teokselle nimen Oranssi. Lienee selvää, mistä sain innoituksen niin luovalle nimelle! 

Olen kyllä tyytyväinen siihen, että keksin viimeiseen palaan etsiä tarkoituksellisen kuvion. Ja siihen, millainen tuntu kawandityölläni on.

Oranssi lepäilee nykyisin pienellä sivupöydällä ja olen nähnyt sitä käytettävän myös läppärin alla vähentämässä naputusääniä.