Ääniä.

Hurraa! Sain valmiiksi Tilkkuyhdistyksen maaliskuun haastevärisen pussukan maaliskuussa! Se on siis oranssi(n oloinen), ja annoin sille nimen Ääniä.
Avaan luovaa prosessiani hivenen. Aloitan keräämällä suunnilleen käden ulottuvilla olevat, tietyn väriset tai oloiset tilkut ompelupöydälle. Saatan kerätä tilkut pariin eri pinoon: pienet ja isommat/pidemmät.

Seuraavaksi ompelen aina kaksi sopivan kokoista tilkkua yhteen. Ompelen ketjussa. Kun ketju alkaa olla pitkähkö, irrotan palapareja ja katson, voiko niitä yhdistää keskenään, tai löytyykö tilkuista sopivan kokoista yksittäispalaa.

Toistan, kunnes tilkkupinnoissa on niin monta saumaa, että pinnat kannattaa silittää ennen kuin niihin ompelee uusia paloja tai pintoja. Tässä on tullut eteen sellainen tilanne:
Jossain vaiheessa tilkkupinnat alkavat näyttää pussukan kokoisilta ja muotoisilta. Pyrin tekemään niistä suunnilleen saman kokoiset. Silitän hyvin ja järjestän niille vanun.

Tällä kertaa vanun ja tilkkupinnan välissä ei ole ohutta kangasta, sillä en löytänyt sopivaa.

(Kankaita kyllä olisi, mutta ei niin joutilaita, että niitä voisi käyttää piiloon jääviin osuuksiin.)
Nytpä käsillä onkin jotain uutta! Ääniä-tilkkupussukka on uutta mallistoa! Ompelin sille pienen, pyöreämmän pohjan. Ääniä on melkein kuin Hejsan-malliston pussukka, mutta ei aivan, sillä sen pohja on muotoiltu:
Ääniä on uuden Kippo-mallistoni ensimmäinen edustaja!
Ääniä-tilkkupussukka sai nimensä muutamasta tilkusta, jotka toivat mieleen ääntelyn. Ilmeisin on tilkku, jossa suorastaan lukee Meow Meow. Myös mäyräkoirat saattavat päästää jonkinlaisia ääniä ;-)

Pussukan toisella puolella, vasemmassa yläkulmassa on lintu, jonka nokka on auki. Sekin siis ääntelee. Kyllä pinnoissa on ääntelyä sen verran, että nimi on perusteltu.
Ääniä-tilkkupussukka on siis Kippo-mallistoa ja sen mitat ovat seuraavat: 
  • Leveys ylhäältä noin 23,5 cm 
  • Korkeus noin 15,5 cm 
  • Pohjan leveys ehkä noin 3,5 cm.
Nytpä en ommellutkaan hänelle sivulenksuja – jotenkin hän näytti siltä, ettei niitä kaipaa – eikä hänen vetoketjunsakaan vaihteeksi avaudu yhtä anteliaasti! Rikoin rutiinin rajoja!
Ääniä-pussukan vuorikangasta näkyy kuvassa vain vähän, mutta se on samaa, mitä käytin Otava-tilkkupeiton taustakappaleeseen.
Toteutin pussukan pintaan vaihteeksi risteävät kaaritikkaukset, joista pidän paljon. Niitä on hauska tikata, ja ne näyttävät pinnassa kivoilta.
Kissa oli asettunut tuoliinsa, johon aurinko paistoi ankarasti. Olin matkalla ulos ottamaan kuvia ja ajattelin kokeilla, miltä auringonvalossa paistattelevan kissan viereen aseteltu Ääniä-tilkkupussukka näyttäisi.
Kissan mielestä tilanne oli omituinen. Se ei tykännyt. Sain kuitenkin yhden melko hyvän otoksen ennen kuin se alkoi protestoida.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

tilkkupeiton reunan kanttaaminen.