vihdoinkin yhdessä!

Kaikki 154 ompelemaani vinoviivablokkia ovat nyt yhtenä pintana! Esittelen pinnan kohta, mutta ensin käyn läpi muutaman muun asian – kerron esimerkiksi, miten sommittelin tilkkupinnan, ja jaan muutamia huomioitani käyttämistäni kankaista.

Neljä viimeistä valmistamaani blokkia olivat seuraavat:

Olette ehkä kanssani samaa mieltä siitä, että niin tausta- kuin vinoviivakankaatkin ovat melko sekalaista seurakuntaa! Miten tällaiset pystyy ikinä järjestämään sopivasti yhteen tilkkupintaan?

Miten sommittelin tilkkupinnan?

Koska minulla ei ole koskaan tarkkaa etukäteissuunnitelmaa, tilkkupinnan sommitteleminen alkaa lähes aina siitä, että järjestän blokit. Yleensä jaan ne pinoihin, ja useimmiten jaan ne pinoihin tummuusasteen perusteella. Niin tälläkin kertaa.

Pinoja oli neljä: tummat, keskiväriset, vaaleahkot keskiväriset ja vaaleimmat.

Tässä työvaiheessa vallitsi kammottava helle, ja järjestettyäni nuo noin 154 blokkia pinoihin tipuin hikeä. Kyllä tilkkutyö voi olla hikistä hommaa!

Koska minulla ei ole sommitteluseinää, järjestelin blokit sommittelulattialle makuuhuoneeseen. Ladoin tummat blokit alimpaan vaakariviin ja jatkoin siitä. Huolehdin, ettei kahta samaa kangasta osuisi vierekkäin, mutta en noudattanut muuta älyllistä sääntöä.

Kun tummimmat blokit loppuivat, jatkoin keskivärisillä ja vaaleammilla keskivärisillä. Totesin, että vihreät blokit saattaisivat näyttää kivoilta suunnilleen peiton keskivaiheilla.

Koska sommittelulattialla on rajattu määrä tilaa, päätin ommella alimmat rivit yhdeksi palaksi ja jatkaa sommittelua sen jälkeen. Koska blokit mahtuisivat kaikki silloin lattialle, näkisin kokonaisuuden.

Tässä kuvassa alimmat rivit on ommeltu yhteen, sitten on pari ommeltua vaakariviä ja loput blokit on vasta aseteltu lattialle:

Ja tässä lopputulos: valmis tilkkupinta vinoviivablokeista!

Miten suunnittelin blokkien värit?

Valitsin kankaiksi kivoja kuoseja. En ruskeaa enkä murrettuja värejä; enemmänkin sinistä, violettia ja vihreää. Silloin tällöin valmistin punaisen blokin. Halusin, että minulla olisi lopulta niin tummia, vaaleita kuin keskivärisiäkin blokkeja.

Olin myös päättänyt, että jokainen vinoviiva olisi punainen, ja halusin käyttää niihin resurssipaloja, jos suinkin mahdollista. 

Pari sanaa yksityiskohdista

Muutama huomio tilkkupintaan käyttämistäni kankaista.

Olen ylpeä itsestäni, että raaskin leikata mukaan viimeisimpiä ostoksiani eli Tula Pinkin Curiouser and Curiouser -kuosisarjan teekuppikangasta. Huomatkaa myös yksivärinen oranssi vinoviiva! Miksi ihmeessä varastostani löytyi tuollaista kangasta? Harrastan oranssia tosi vähän ja yksivärisiä ehkä vielä vähemmän.

Oikea resurssipaloista koottu blokki! Tumma, pilkullinen kangas on ystäväni Soilen minulle antamasta resurssipalasäkistä. Muffinssikangas on ostokseni Eurokankaasta ehkä miljardi vuotta sitten.

No, ei niinkään kankaasta huomiota, vaan itse tilkkublokeista. Miten sattuikin, että pystyin ompelemaan kaksi miltei samanlaista blokkia tuosta punapohjaisesta ruusukankaasta? Sattumanvaraisesti kuitenkin ompelin! Ja sitten juuri ne kaksi osuvat tosi lähekkäin toisiaan tilkkupinnalle.

Tula Pinkin oranssia oravakangasta oli varastossa vain pieni pala, josta juuri ja juuri sain leikatuksi blokkiin tarvittavan palan. Olin leikkaamassa neliötä kulmasta kulmaan, mutta käyttelin pyöröleikkuria jotenkin oudon huolettomasti. Leikkuuviiva kulki aika paljonkin jossain muualla kuin viivaimen vieressä. Päätin kuitenkin ommella blokin ikään kuin olisin leikannut tarkasti. Lopputuloksesta ei huomaa, että leikkuuviivassani olisi ollut jotain vikaa! Jee!

Hahaa! Nyt minulla on taas tilkkupinta tikkausta vailla! Ja koska tilkkupinta on näinkin kiva, niin odotan, että tilkkutyöni näyttää tikattuna suorastaan hehkeältä! (Tytärkin huomautti, että olinpa kerrankin käyttänyt lähes pelkästään kivoja kankaita työhöni.)

Tässä vielä fiilistelykuva tilkkupinnasta: