toinenkin ihmeellinen tapahtuma.

Joulukuu on yllätysten aikaa. Yllätin itseni jo toistamiseen lyhyen ajan sisällä, sillä maltoin avata Elizabeth Hartmanin kangasnipun, jonka ostin Töölön Tilkkupajasta vasta muutama viikko sitten.

Avaamiseen oli järkevä perustelu. Vaikka nippu on ihana ihailtava, minua alkoi huolestuttaa, että kankaat jäävät pysyvästi ryppyyn.


Varsinkin päällimmäinen ja alimmainen kangas ovat nippusiteen (haha) syleilyssä kovilla. Tai olivat, mutta eivät ole enää.


Avasin nipun ja ehdin jo siksakata sekä pestä ensimmäiset kuusi palaa. Pesty, tuore kangas on parasta mahdollista silitettävää!

Mitähän yllätyksiä mahdan vielä kokea tässä kuussa? Toivottavasti vaikka arpavoiton. (Se lienee lähes mahdotonta, kun en osta arpoja.) Ilahtuisin myös sellaisesta, että tässä joulunalusviikolla jossain päivässä olisi yhtäkkiä enemmän tunteja.

Kommentit

Marle sanoi…
Ihana pinkka! Ja tuntien lisäksi haluaisin auringon valoa. Tosin silloin näkyisi kaikki pölyt, joten ollaan vaan pimeässä.
Irma sanoi…
Aika herkkupino on sinulla katseltavana ja käsiteltävänä:) Mielenkiinnolla odotellaan jatkojalostusta:)
Tilkku & Tilkku sanoi…
Kannatti avata paketti ja yllättää itsensä. Kauniita kankaita. Toivottavasti iloiset yllätykset jatkuvat.
Helena sanoi…
Kylläpäs on upeita kankaita, niitä ei kannata hillota kaappiin.
Teje Karjalainen sanoi…
Kylla on ihana lajitelma! Kaikki varit ja printit ovat tosi hyvia! Nautinnollsia tilkkuilu hetkia! x Teje
Saija sanoi…
Minulla on tämä sama setti! En ole sitä raaskinut edes avata :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

ikuisuusprojekti on valmis.