kolme harvinaisempaa tilkkutyökalua.

Leikkuri, viivain ja leikkuualusta ovat tilkkuilijalle jokapäiväiset työkalut. Näiden lisäksi käytän hyvin usein kolmea vähän harvinaisempaa tilkkutyökalua.

Puinen syömäpuikko. Kiinalaisravintolasta ilmaiseksi mukaan saatu syömäpuikkopari on edelleen paperikuoressaan. Se seisoo kynäpurkissa ompelupöydällä ja aika ajoin tartun jompaankumpaan syömäpuikkoon. Puikko on maailman kätevin kun käännän esimerkiksi matkalaukun nimilappuja. Nurkat saa turvallisesti suoristetuiksi puisella, kapealla mutta tylpällä välineellä.

Tässä syömäpuikko on apuna kulmia terävöittämässä, kun käännän Hamina-nesessäärin sisätaskua:

Olipa mahdotonta saada terävää kuvaa toisesta kädestään.

Lasersuorakulma. Mies osti minulle maailman parhaan välineen, jonka avulla saan suoristetuksi tilkkupeiton reunat ja kulmat. En edes keksi, mitä muuta lasersuorakulmalla muka voisi tehdä.

Valkoinen, haihtuva merkkaustussi. Ellei tällaista olisi, se pitäisi keksiä! Tummassa kankaassa näkyy vain valkoinen väri ja pidän tussia paljon kätevämpänä kuin merkkausliitua.

Käytellessäni ensimmäisen kerran valkoista merkkaustussiani epäilin tulleeni jymäytetyksi. Piirsin sillä viivan, eikä mitään näkynyt. Kävin hakemassa toisenlaista merkkausvälinettä (ehkä liitua) ja palatessani näin, että valkoinen väri oli muuttunut näkyväksi! Oi, mikä taianomainen tuote: ensin näkymätön, sitten näkyvä ja lopuksi sen saa häviämään taas.