keskiviikko 15. elokuuta 2012

moderni tilkkupeite KVV. luettua.

Eli moderni tilkkupeite on Kanttausta Vailla Valmis. Leikkuroin tikatun peiteaihion (tikkautin sen Töölön Tilkkupajassa, ja pinnassa vilistelee söpöjä gekko-liskoja) suorakaiteen muotoon ja olin unohtaa, että peitteen nimilappu täytyy kiinnittää mielellään ennen kuin ompelee reunakaitaleet.

Niin sitten pysähdyin keksimään peitteelle nimen. En paljasta sitä vielä, mutta nimilappu pilkistää peitteen reunojen välistä tässä (sumeassa!) kuvassa:

Moderni tilkkupinta - Peite tasoitettu ennen reunakaitaleen kiinnittämistä

Tällä kertaa minulla oli valmiina ajatus siitä, millainen reunakaitaleen pitää olla. Siinä piti olla mustaa, pinkihtävää ja vihreää, ja nämä ehdot täyttävä kangas löytyi varastoistani ensimmäisellä yrittämällä:

Moderni tilkkupinta - Tilkkupeiton reunakaitale kokeiltavana

(Kangas näkyy kuvan oikeassa reunassa. Kuvaa otettaessa olin juuri todennut, että kyllä, tämä on sopiva reunakaitalekangas.) Varmasti joku muukin väri/kuvio olisi sopinut peittoon, mutta tämän kuitenkin valitsin.

Kaitaleet (6cm leveät) on leikattu, yhdistetty ja silitetty kahtia:

Tilkkupeitteen reunakaitale leikattuna ja silitettynä

Hupsista! 

Aitausmaisen, sini-vihreän tilkkutyön taustakappale saa kuin saakin koristeneliöitä sekaansa. Teen kahden taustakappalepalan väliin neliörivin vähän samoista kankaista, joita olen käyttänyt jo peitteen etupuolella. Kaksi neliötä on tasoittamista vailla valmiit, ja muut neliöt on aloitettu.

Kaksi tilkkublokkia ja blokin alkuja

Nämä hyvät. Mutta hupsista, yhdelle neliölle kävi näin:

Tilkkublokki, väärä aloitus!

Juupa juu! Kokenut tilkkuharrastaja tekee aloittelijamaisen virheen taas kerran! Palat pitäisi ommella toisiinsa kiinni oikea puoli oikeaa puolta vasten. Miten harjaantunut sitä pitäisi olla, ettei enää kävisi näin?

Päätin jättää palan korjaamatta. Olkoon se osoituksena minulle ja muille siitä, että virheitä sattuu edelleen.

Luin kirjan ja lehden 

Lainasin kirjastosta ruhjuisia tee-se-itse-asuratkaisuja esittelevän kirjan DIY Fashion, kirjoittanut Selena Francis-Bryden. Ehkä joku innostuu tällaisesta, mutta ei ollut minua varten!

DIY Fashion -kirjan kansi

Rohkenen väittää, etten edes nuorena mimminä olisi innostunut kirjan tavalla tekemisestä. Minua häiritsi ajatustapa, että otetaan vanhaa, vanhanaikaisen näköistä mutta siistiä ja ehjää vaatetta ja silvotaan niistä mahdollisimman vähällä vaivalla joku hetken mielijohde-asu. (Ja parin käytön jälkeen asu varmaan lentääkin roskikseen.)

Yksi idea kirjassa kuitenkin oli ylitse muiden. Kansikuvassakin näkyy kahdesta miesten paidasta vastakkain napittamalla kyhätty mekko. Huomatkaa, miten mekon yläosa muodostuu paidan kauluksista. Mekko siistitään vartalon mukaiseksi solmimalla paitojen hihat sopivasti. Idea on hyvä, ja ehkä olisin käyttänyt tällaista mekkoa nuorena (ja timminä) mimminä.

 Paljon paremmin, siis erinomaisesti nappasi Quilt Your Stash –lehti/-julkaisu, jonka sain lainaksi Töölön Tilkkupajan Soilelta. (Huomatkaa, että hän todella tykkää lehdestä, kun on merkinnyt sen! Ettei se unohdu lainaajan pinoihin.)

Quilt Your Stash -lehden kansi

Lehdessä selitetään, miten jäännöspalat kannattaa leikata sopiviksi neliöiksi (koot annettiin tuumina) ja sitten on muutama mallitilkkutyö, joissa on käytetty valmiita neliöitä eri tavoin luovasti. Hieno oivallus!

Jäännöspalat varmaan kannattaisikin leikata järkeviksi paloiksi eikä säilyttää vaihtelevan kokoisina ja merkillisen muotoisina kappaleina, omituisesti taiteltuina ja valtavissa läjissä laatikoissa.

En kuitenkaan syöksy leikkaamaan omia jäännöspalojani näin, sillä pidän kaikkein eniten neliöiden JA KAITALEIDEN yhdistelmistä. Jos jäännöskankaani olisivat pelkkinä neliöinä, miten saisin syntymään mielikuvioitani? En millään!

4 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

En minäkään! Meinaan, että leikkaisin jäännöspaloja neliöiksi ja jättäisin pikkupalat käyttämättä. Voihan olla, että juuri sellaiselle epämääräiselle palalle löytyy käyttöä. En halua heittää MITÄÄN pois. Siksi huone pursuaa erilaisia laatikoita, joissa lukee: siniset pikkupalat, punaiset pikkupalat, valkoiset ..... ja lisäksi kangaskaupasta 50 eurolla ostettu lokerikko, jossa on kangaspalat värien mukaan - mutta ei koon mukaan - lajiteltuina.

Soile Kivinen kirjoitti...

: D

Kiva juttu.

Kvilttaaja kirjoitti...

Olen samaa mieltä, että pieniä jämiä ei kannata pilkkoa vielä pienemmiksi paloiksi, jos ei ole aavistustakaan siitä mitä niistä joskus tekisi. Kyllä ne joutaa pilkkomaan silloin kun on henki päällä ja tietää mitä haluaa tehdä.

Poppy kirjoitti...

Lukeudun myös säästäväisten joukkoon, kuvittelen vielä tekeväni jotain miniatyyrikokoista tilkkutyötä johon ihan varmasti tarvitsen alle yhden tuuman kokoisia tilkkuja!

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails