taas ostoksilla. tilkkupeitto harsittu.

Satuin eilen käymään keskustassa, ja koska olin käyttänyt kaiken jäljellä olleen tikkausvanuni viimeisimpään peittoon, päätin poiketa kangaskaupassa. Mikä uhraus!

Hyvässä muistissa olivat myös vaikeuteni löytää varastoistani riittävää määrää peittoon sopivaa taustakangasta, joten oli järkevää aivan ensimmäiseksi katsastaa puuvillakangaspalalaari. Löysinkin kolme taustakangasmaista palaa:

Nämä ovat minusta tosi kivat – näyttävät olevan Moda Fabrics –kankaita – ja jokaista on sellainen parin metrin pala.

Eurokangas on viekkaasti asemoinut ihanat Amy Butler –kankaat tosi näkyvästi ja suoraan oven ja palalaarin väliselle reitille. Näin siellä uutta kangasta, enkä tietenkään voinut sitä vastustaa. Olen heikko! Eikä sitä mitenkään voi vain yhtä palaa mittauttaa. Kun on vaivattava henkilökuntaa, niin samalla vaivalla on hyvä ostaa vähintään kaksi palaa.

Myyjä oli sopivalla asenteella mukana: ihaili kangasta ja kyseli mukavasti vähän siitäkin, miten olen ajatellut kangasta käyttää. Juttutuokio oli oikein kiva. Hän mittasi, leikkasi ja hintalaputti palat ja kysyi, oliko siinä kaikki.

Mitä vastasin? No tietenkin sanoin, että kyllä siinä oli!

HALOO! Olin mennyt kauppaan tekemään tikkausvanuhankinnan, ja kun kädessä oli muutama puuvillakangas, olin mielestäni valmis.

ONNEKSI huomasin siinä samassa, ettei siinä ollut kaikki. Jouduin sanomaan, että ”ei kun tarvitsen vielä ohutta tikkausvanua kolme metriä”. Vaikutin varmaan ihan kummalliselta.

Ehkä siellä kaupassa käy muitakin, jotka menevät vähän heikkopäisiksi nähdessään ja ostaessaan hurmaavia kankaita.

Harsittu tilkkupeitto!

Lattiaan teipattu tilkkupeitto vähensi makuuhuoneen käyttömukavuutta (kaikkien muiden mielestä paitsi Kissan). Peitteen päälle astumista piti välttää, ja kun sen päällä oli pakko astella, piti varoa, etteivät kerrokset rutistu. En oikein voinut silittääkään, kun peitto oli teipattuna juuri parhaimmalle silityslaudan paikalle. Näin myös, miten tilkkupinta tuli koko ajan kissankarvaisemmaksi ja kissankarvaisemmaksi. Harsimismotivaatio oli siis kova!

Notkeus ja sitkeys vain olivat vähän vajaat. Harsin vähimmät mahdolliset määrät viivoja ja julistin vähän aikaa sitten peittokerrokset harsituiksi. Irrotin teipit lattiasta ja nyt toivon parasta (siis että harsinta riittää ja tikkaaminen onnistuu ilman taustakankaan hirveää ryttääntymistä). Aika harvassa niitä harsimisviivoja on:

Tästä näkee myös, että taustakankaat todellakin sopivat toisiinsa vain juuri ja juuri, kuten sanoin aiemmassa postauksessani. En usko, että tämän tilkkupeiton kohdalla sanon niin kuin aika moni tilkkutöitään blogosfäärissä esittelevä mainitsee: ”tykkään peitteen taustapuolesta melkein enemmän kuin etupuolesta”!