Tilkunviilaaja

Sormet ihan syyhysivät päästä taittelemaan loputkin tähdestä, ja niinpä tähti on valmis. Täydensin kuvion neliömäiseksi, näin: Ohjeessa neuvottiin käyttämään yläsyöttäjää (walking foot) jo siinä vaiheessa, kun ompelee pinoja taustakankaalle. Käytinkö? En käyttänyt – minunhan olisi pitänyt uurastaa minuutti, pari ruuvailun ja paininjalan vaihtelemisen parissa. Lopputulos näytti tässä vaiheessa silti hyvältä. No, pannulappuhan ei ole lappu eikä mikään, ellei siinä ole vähän eristekerrosta ja taustakangasta ja jotain tikkauksia. Pihistelin ja leikkasin eristeeksi vain yhden college-jerseypalan, koska tähden kohdalta lappu on oikeinkin paksu jo ilman välikerroksia. Ja sitten tikkaamaan. Ohjeen henkilö oli tehnyt ”yksinkertaisia varjotikkauksia,” joita päätin itsekin kokeilla. No joo: Ilman yläsyöttäjää varovaisesti ommellut varjotikkaukset, ensimmäinen tikkauskierros, melko ok tulos. Muutamassa kohdassa kangas jäi vähän taitoksiin. Tikkaaminen oli kuitenkin mielettömän hidasta,

Olen taas koko päivän menestyksekkäästi vältellyt musta-keltaisen laukun tikkaamista. Laukun tilkkupinnat ovat koossa ja collegejerseyt ja jopa tikkausvanutkin paikoillaan, tikata vain pitäisi. Mutta ei! Teen kaikkea muuta. Kun esimerkiksi huomasin, että Kokkimaiset-lasinaluset olivat ensimmäiset tänä vuonna valmistamani lasinaluset, rupesin kokoamaan uutta settiä. Minulla on sydän- ja ruusuaiheista kuponkikangasta ja olin leikannut keskineliöitäkin valmiiksi. Valitsin reunoille vaihteeksi tweedmäisen värityksen: Kai näistä joku pitää. Eivätkä aluset valmiina ole ainakaan liian äklömakean näköiset, vaikka keskiosassa on reippaasti romanttista kuviointia. Lasinaluset jäivät tähän vaiheeseen, kun rupesin tavailemaan taitellun tähtipannulapun ohjeita ja leikkelemään ohjeen mukaisia palasia. Ennen kuin huomasinkaan, olin leikannut kaikki palaset. Ajattelin vielä tehdä jonkun työvaiheen. Ensin silitin 76 palaan ohuen taitteen. Sitten ajattelin kokeilla, miltä värit näyttäisivät

Kaivoin kesälomamatkalla löytyneen kokkiaiheisen kankaan esiin ja leikkasin sen toisesta reunasta irti muotokuvakupongit. Niitä oli vain viisi kappaletta, mutta suunnittelin silti niistä lasinalusia. Katsoin kankaan reunassa olevaa painokankaan kohdistusmerkistöä (värilliset pallot) ja etsin niiden perusteella kupongeille reunakankaan. Punaiset krysanteemit näyttivät hyvältä, ja taustakankaaksi löysin musta-valkoisen uushankinnan: Ennen tikkausta mutta kaikkien muiden työvaiheiden jälkeen lasinaluspino näytti hauskan väriseltä: Valmiit lasinaluset saivat nimekseen Kokkimaiset. Yhden alusen taustakankaaseen kiinnitin Tilkunviilaaja-kangasmerkin. Tähtikuvioinen pannunalunen mielessä Blogosfääristä löytämäni pannulappuohje on jäänyt kaihertamaan. Tulostin ohjeen, laskelmoin mittoja senteiksi (en osaa käyttää tuumamittoja) ja pohdiskelin, millaisella kangasvalikoimalla pannulapun voisi toteuttaa. No, lattialla sattui olemaan vihreä, ruskeapalloinen kangas, jolle keksin terrakot

Sain valmiiksi poimutustyylillä toteutetun vetoketjupussukan, joka sai nimekseen Viiksikäs: ”Etukappaleessa” tasainen vyöte on hieman keskikohtaa ylempänä, jolloin pohjallisen pussukan pinta näyttää tasapainoisemmalta. ”Takakappaleeseen” ennätin ommella vyötteen täsmälleen kappaleen keskelle. Pohja kuitenkin syö kokonaiskorkeudesta vähän, ja vyöte asettuu lopullisessa pussukassa häiritsevän alas. Ainakin minua tämä alapainotteisuus häiritsee. No, tämä oli kokeilukappale! Sain pussukkaan tarvittavan pulleuden, sillä silitin laskostetut ja vyötetyt pinnat kiinni liimavanupalaan. En tikannut pintoja liimavanuun kiinni. Pussukan pinnassa on kotikissoja, mutta vuorissa karjuu tiikeri: Moka: Vuoripuolella on muuten kaksi Tilkunviilaaja-kangasmerkkiä, joista toinen on lähellä pussukan pohjaa. Ompelin nimittäin merkillä varustamani vuorikappaleen vetoketjuun ylösalaisin. No-lo-a! Olisin voinut joko purkaa vetoketjuompeleen tai poistaa merkin, mutta laiskuus voitti. Merkki sai

En ole muutamaan päivään saanut oikein mitään aikaiseksi. Tai no, olen tehnyt muutaman keltasävyisen tilkkukaitaleen uutta tilkkulaukkua varten: Kokeilin myös blogosfääristä sattumalta löytämääni poimupussukkaideaa. Kuvia ja teko-ohje oli jossain, en valitettavasti enää muista, missä. Tämä on ihan kokeilu. Huomaan jo kaksi asiaa: - Olin ajatellut tehdä pussukkaan pohjan, mutta kiirehdin ompelemaan rypytysompeleet liian keskelle kangaspalaa. Siispä nyt keskellä näkyvä kissakangasvyöte holahtaisi valmiissa pussukassa ehkä liian lähelle pohjakohtaa ja näyttäisi kummalliselta. - Olikohan alkuperäisessä ohjeessa tehty ihan taviskangaspussukka? En huomannut tarkistaa. Minähän en halua tehdä tavispussukoita, vaan aina uniikkeja ja mieluiten vanutikattuja. Miten mahtavat vanutikkaukset onnistua tällaiseen laskostettuun malliin? Tätäkin täytyy vielä miettiä ja ehkä kehitellä edelleen. No ensimmäinen kappale voikin olla vähän harjoitteluhomma. Kuvasta näen, että käyttämäni beigehtä

Olen viettänyt aikamoiset tovit etsiessäni PC-laukun kaavaa, jota käytin sentään useampaan projektiin. Kaavaa ei vain löydy! Viimeksi etsin sitä laatikosta, johon olen siirtänyt keskeneräisiä projekteja. En löytänyt kaavaa sieltäkään, mutta löysin kaksi kiinnostavaa keskeneräistä: 1. Applikoidun tilkkukukan Olin tikannut kukan ympärille muutamia viivoja, mutta jostain syystä tikkaaminen oli jäänyt kesken. Lisäsin muutamat tikkaukset, ja kukka oli valmis kiinnitettäväksi esimerkiksi tyynynpäällisen keskiöksi: 2. Punasävyisiä tilkkuneliöitä Muistan kyllä, että olin tekemässä näistä tyynynpäällistä (siksi neliöitä on täydennetty mustasävyisin kaitalein), mutta pinta voisi olla kiva myös laukkuna! Pintaan voisi kokeilla ”pikkukivitikkausta” eli pyörylöitä. Tosin ennen tikkaamisen aloittamista pitäisi sitten vaihtaa koko paininjalka, mikä toimitus kestäisi ylimääräiset pari minuuttia. Saa nähdä, a) käsittelenkö tätä tilkkuneliöpintaa pikapuoliin mitenkään ja b) tuleeko tikkauksi

Vetoketjulla varustettu pieni ja jäpäkkä, Kihu-Mihu-tilkkulaukkua hieman muistuttava tilkkulaukku on valmis. Kas tässä, Mjauahtava-tilkkulaukku: Ja toinen puoli: Etukappaleessa on suunnilleen keskellä olevan valkoisen palan vieressä hiukan oranssiin vivahtava kaitale, joka sopii laukkuun tosi hyvin. Laukun toisella puolella sama kangas sattui aivan toiseen reunaan, eikä näy kuin päädystä laukkua katsottaessa. Siksi etupuoli on mielestäni vielä kivamman näköinen kuin toinen puoli. Tykkään myös laukussa käyttämästäni sankakankaasta: Vetoketjulipareestakin tuli ihan mallikas: Tästä kuvasta näkee, että laukku on erittäin vankasti tukevoitettu: Sain Kissan viihtymään hetken laukkumallina. Näkee, ettei se ole täysin yhteistyöhaluinen. Kesäkarkki-vetoketjupussukka Ompelin myös vetoketjupussukan, kolmannen jossa käytin samoja kankaita. Tikkaukset jälleen loivasti aaltoilevia: Tässä valmis Kesäkarkki-vetoketjupussukka: Pussukassa on vaaleanliila vuorikangas eli monta e