Tilkunviilaaja

Batiikki- ja vaaleista kaitaleista ompelemani tilkkupeitto odotti viimeistelyä jonkin aikaa, mutta nyt se on valmis. Saanko esitellä: Kesäunet-tilkkupeitto! Kankaista tuli kesä mieleen lähinnä merilevänvihreiden kaitaleiden takia. Ajatus kulki kesästä aika nopeasti ja ehkä yllättävästi Grease-elokuvan kappaleeseen Summer Loving, jossa lauletaan kadonneista kesäunelmista (summer dreams). Tilkkupeittoon sopii kuitenkin paremmin uni-sana, joten tästä tuli Kesäunet / Summer Dreams. Batiikkikaitaleissa oli superherkulliset värit. Tässä violetissa kaitaleessa oli välillä vihreämpiä osuuksia: Vaalean violetti, turkoosikuvioinen – ihana! Turkoosi-vihreä – ihana! Syvän tummanvioletti – ihana! Kauniit tikkaukset toteutti mestaritikkaaja Soile Kivinen Töölön Tilkkupajasta. Tasoittamani tilkkupeittoaihio tuntui tarvitsevan melkein huomaamattoman reunakantin. Löysin nopeasti varastoistani (no, makuuhuoneen tuolilta) harmaa-valkokuvioista kangasta, jota käytin ehkäpä kauneimpaan i...

Olen ostanut yhden jos toisenkin kaitalepaketin Töölön Tilkkupajasta – Soile on osannut valita myyntiin niin herkullisia paketteja! Yhdestä batiikkikaitalepaketista ompelin pienehkön tilkkupinnan, jonka Soile tikkasi jo jokin aika sitten. Peitto virui aikansa odottaen viimeistelyä, mutta nyt olen tarttunut toimeen. Ensinnäkin, peitto on tasainen: Sillä on myös nimi (jota en vielä paljasta) ja nimilappu. Reunakanttauskankaankin olen valinnut ja leikannut kaitaleiksi. Peitto on siis tuota pikaa valmis. Ompelin taustakappaleen hauskasta Martha Negleyn suunnittelemasta vihanneskuvioisesta kankaasta. Keltaisen ei olisi luullut sopivan ihaniin turkoosi-violetin ja vihertävän sävyisiin batiikkeihini, mutta hei! Kankaat saa tosi hyvin sopimaan toisiinsa ompelemalla ne yhteen. Kiva tikkauskuvio näkyy tässä aika hyvin! Kaitalepakkauksesta ei jäänyt tilkkuakaan jäljelle, kun käytin viimeiset palat taustakappaleessa.

Kauan aikaa melkein valmiina virunut tilkkupeitto valmistui eilen! Annoin tälle nimeksi ”Värienergiaa”. Töölön Tilkkupajan Soile oli tikannut peiton jo ajat sitten, mutta en vain saanut aikaiseksi keksiä tälle nimeä, tasoittaa ja kantata tätä. Ennen kuin pari päivää sitten. Nimeä kehittäessäni ajatus kävi nopeasti värilaatikossa, mutta en halunnut nimen muistuttavan liikaa alkuperäisestä jelly-rollista (Paintbox Solids by Elizabeth Hartman). Seuraavaksi googletin sanalla väri ja opin, etteivät oppimani värifaktat välttämättä olekaan totta. Esimerkkeinä kiistanalaisista totuuksista ovat väriympyrä ja vastaväriajattelu. Levitin tikatun kokonaisuuden lattialle ja katselin sekä yksivärisiä osuuksia että tilkkulaatikkoni aarteita. Tulin heti iloiseksi. Värienergiaa! Tasoittaminen onnistuu ilman tilkkupeiton nimeäkin, mutta ompelen töihini aina nimilapun ja sen kiinnitän ennen kanttaamista. Siksi nimi oli keksittävä nopeasti ja nimilappu kirjoitettava ja ommeltava peittoon. ...

Viime keskiviikkona tajusin, että killan blokkiarpajaisiin tuleva taloblokki oli vielä kesken! Ja arpajaiset olisivat heti seuraavana iltana. Taloblokki oli itse asiassa niin paljon kesken, että siitä ei ollut edes ajatusta. Tartuin hakuteokseen ”1000 great quilt blocks” ja totesin, ettei siitä ollut mitään apua. En tykännyt siellä olevista taloblokeista ja ne olivat vielä liian suuretkin. Tyhjä arpa oli se kirja! Seuraavaksi googletin ja etsin toiveikkaasti ihan kaavoja tai mittoja. En löytänyt tarpeeksi nopeasti (=heti) mitään, mutta näin sentään kivan taloblokin kuvan. Ompelin sellaisen omasta päästäni. Mietin koko ajan, että tähän olisi varmasti joku paljon yksinkertaisempi toteutustapa – joku nerokas – mutta ei auttanut. Pakko oli vain tehdä edes jotenkin. Valmis blokki ei ole maailman elegantein, ei maailman eleganteimmin toteutettu eikä muutenkaan esimerkiksi kelpaava, mutta se oli ajoissa valmis! Kaunis Tula Pinkin kangas pelastaa paljon. Kauniin valkoiseen kan...

”Oikukas kevät” –tilkkukassin nähtyään Tytär ehdotti vähän toisen mallisen laukun tekemistä seuraavaksi. Ompelin lakanakankaasta mallin, joka näytti hänestä melko oikeanlaiselta ja sen mukaan lähdin kokoamaan uusia tilkkukassipintoja. Suunnitelma oli tämä: Innostuin edellisen Kuutio-pussukan värityksestä niin, että päätin tähänkin yhdistää tosi neutraalia kangasta. Toteutunut pinta oli siksi tällainen: Tälle tilkkupinnalle oli tietenkin ommeltava pari. Siihenkin tuli jäännöstilkkuneliö keskelle ja sen ympärille kolmio-neliökuvioita. En tavoitellut symmetristä tai tasaista lopputulosta, mikä on toisaalta hyvä, sillä lopputulos ei ollut kumpaakaan. Jatkoin tilkkupintoja toisella neutraalilla kankaalla. Päätin toteuttaa jäpäkämmän laukun ja näin niin paljon vaivaa, että kävin vinttivarastosta hakemassa silitettävää tukihuopaa tätä varten! Tilkkupintaa jatkamaan valitsemani valkopilkullinen harmaa kangas näytti tutulta. Kyllä! Olin juuri pari viikkoa sitten ostanut lis...

Uusin tilkkupussukka on taas eri muotoinen kuin aiemmat teokseni. Siitä nyt vain tuli tällainen korkeampi ja kapeampi. Tilkkupintansa ja muotonsa takia se sai nimekseen Kuutio. Tiedän hyvin, ettei tämä ole mitoiltaan lähelläkään kuutiota, mutta kun nimi putkahtaa mieleen, se on annettava. Ensin ajattelin kyllä nimeä ”Sinisammakko,” koska tämän puolen kukka on rajautunut näkyviin jotenkin sammakkoa muistuttavasti. Nimi ei kuitenkaan olisi ollut linjassa punaoranssi-vihreän värityksen kanssa. Toteutin jäännöspaloista kokoamiini tilkkupintoihin kaikenlaisia tikkauksia – myös muurahaisenpolkua vapaalla konetikkauksella. Enimmäkseen tikkaukset olivat erilaisia ja merkillisiä kaaria. Kuutio -vetoketjupussukan toisella puolella on kirkkaat punaoranssit neliöt, toisella puolella väritys on vihreä. Käytin vihreälle puolelle pienempiä jäännöstilkkuneliöitä, joten jouduin jatkamaan palaa. Siksi vinoneliöni ei ole aivan keskellä tätä toista puolta. Olisin tietysti voinut pie...

Osa jäännöstilkuistani on vanhoja, mutta on tässä paria uudempaakin kangasta – Finn Quiltin tämänvuotista logokangasta ja Elizabeth Hartmanin oranssia Paintbox-kangasta, jota jäi tähteeksi Fancy Forest –tilkkutyöprojektistani: Näistä jäännöspalaneliöistä tulee tilkkupussukka, kunhan vain saan tikatuksi tilkkupinnat jotenkin. Uusia kankaita on taas uinut varastoihini. Kävin viikonloppuna Tuurin kyläkaupassa ja ihmeekseni siellä oli ihan kangasosasto. Löysin sieltä tilkkutyöpuuvilloja ja tietysti jotain tarttui mukaan. Päällimmäistä kukkakuviokangasta ostin pakan lopun ja aion käyttää sen ”jalokivimäisen” tilkkutyöni taustakappaleessa. Tietenkään kangasta ei ole yksinään tarpeeksi, vaan saan taas yhdistellä taustakappaleen jos sun millaisista paloista ja kuoseista.