Tilkunviilaaja

Tilkkutyötehdas toimii. Seuraavana piiiitkä yhteenveto sen viimeaikaisista tapahtumista.  Sain yhden ikuisuusprojektini niin valmiiksi, että saatoin toimittaa sen Töölön Tilkkupajaan kauniisti viimeisteltäväksi juuri ennen Soilen tikkaustaukoa. Liioittelen ikuisuutta hieman. Aloitin economy-blokkiprojektini vasta huhtikuussa 2020 (vain alle vuosi sitten), kun päätin vihdoin toteuttaa JONKUN mallin Make Modern -lehdestä, jota olen sentään tilannut vuodesta 2018 alkaen. Aika vain tuntuu ikuisuudelta! Pystyisin laskemaan, montako pikkukolmoita olen ommellut neliön ympärille, mutta en halua, sillä unohtaisin mielelläni koko projektin. No, palaan blokkeihin sen verran, että näytän projektin viimeiset vaiheet. Tässä olen vihdoin ommellut tarpeeksi monta pientä blokkia ja myös näitä blokeista kokoamiani, isoja ysiblokkeja. Tiesin, ettei sommittelusta tulisi yhtään mitään, jos koettaisin tehdä sen blokki kerrallaan. Sinisävyisiä blokkeja läheltä: Ta-daa! Sommitelma on ommeltu kokoon! Näett

Ompelin syksyllä tilkkupinnan Supernova-blokeista – Lee E. Heinrichin mallin mukaan, mutta ilman kaavaa. Pinta oli valmis ja tikattukin jo syyskuussa, mutta lepuutin sitä kaapissa tosi pitkään. Oli niin pimeääkin, ettei pinnasta saanut minkäänlaista kunnon kuvaa otettua. Kunnes sitten tammikuun alussa taivas repesi ja koimme aurinkoisen päivän! Otin tuona päivänä, lounastunnin kävelyretkellä muutaman keskeneräiskuvan, joista tässä näkyy peitosta sopiva määrä. Jätän jotain paljastumaan myös siinä vaiheessa, kun peitto on valmis! Valmistumiseen ei enää mene kauan. Olen tasoittanut peiton, keksinyt työlleni nimen ja tässä olen kiinnittämässä nimilappua: Siinä tuoksinassa huomasin taas tilkkublokin, joka on ehkä suosikkini kaikista: Miten tästä voisi olla pitämättä! Ihanaa Tula Pinkin kangasta juuri sopiva, pieni pala. Ombré-kuvioista printtiä. Kaffe Fassettin kuosia ja batiikkeja. Aah. Supernova-peitto on kohta valmis, ja seuraava tilkkupeittoprojekti on aluillaan. Päätin, että rajoitt

Taas on käsillä perinteinen yhteenveto. Muistelen vuoden mittaan tapahtunutta eli tilkkutekemisiäni niin onnistumisineen kuin pettymyksineenkin. Tarkistan myös tasan vuosi sitten esittämieni toiveiden tilanteen. Otan mukavan asennon kuten kissamme "Sakke". Ensimmäiseksi hengästyttävä luettelo valmistuneista tilkkupussukoista. ·         Variaatio-vetoketjupussukka ·         Etydi-vetoketjupussukka ·         Oona-vetoketjupussukka ·         Hedelmäkarkki-tilkkupussukka ·         Lahjakkaat-vetoketjupussukat ·         Rantaloma-tilkkupussukka ·         Mielenrauha-tilkkupussukka ·         Perenna-tilkkupussukka ·         Aarre-vetoketjupussukka ·         Silittämättä siisti -tilkkupussukka ·         Johtolanka-vetoketjupussukka ·         Bostonin teekutsut -pussukka ·         Vaativa asiakas -pussukka ·         Rakkaani-vetoketjupussukka ·         Xanadu-vetoketjupussukka ·         Selkenevää-tilkkupussukka ·         Jaksuhali-tilkkupussukka ·         Orvokki-tilkkupussukka ·  

Teitä ehkä kiinnostaa, mikä tämänvuotisen joulukalenterini luukuista oli suosituin! Ainakin minua kiinnosti.  Ensin yllätyin, että yksi luukuista sai melkein 1,5-kertaisen lukeman verrattuna seuraavaksi suosituimpaan luukkuun. Sitten ymmärsin syyksi sen, että tuo luukku oli Facebookin Käsityöblogit-ryhmän joulukalenterissa.  Iloinen yllätys luukussa 3 oli siksi oli ehdoton suosikki. (Kuvassa on Iloinen yllätys -tilkkupeiton sisarpeitto "Vanhat ystävät".) Seuraavaksi eniten avattiin kalenterin ensimmäistä luukkua, Nimetön-raukkaa. Jos ajattelisin, että te lukijat arvostatte minun töitäni siinä suhteessa kuin katselukertoja on kertynyt, masentuisin. Nimetön peittoni ei edusta visuaalista linjaani millään muotoa. Kolmanneksi suosituin oli luukun 2 Talviomenoita, ja Pehmeää ja possunpunaa luukussa 5 oli neljänneksi suosituin. Hei, te lukijathan hiivuitte mitä pidemmälle joulukuuta kului. Ensimmäiset päivät olitte innostuneina katsomassa luukkuihin, mutta jouluviikolla katsel

Hmmm, marraskuu ei taida olla kovinkaan monen lempikuukausi. Eteläisen Suomen asujalle marraskuu tuo mieleen märän pimeyden ja ehkä loskan… Mutta mennään silti ilon kautta! Ensimmäiseksi esittelen Tuikkikaa-tilkkupeittoa käytössä. Kaunis mallini poseeraa somasti:   Tilkkutyöasiana tänään on pikkutilkkujen lähes sietämätön riittävyys. Nostin ompelupöydälle pari pienehköä pinoa vielä pienempiä tilkkuja kokeillakseni, syntyisikö niistä säännönmukaisempaa pintaa kuin omat ”kaikki käyvät” -pintani. Ehkä kuvastakin näkee, etteivät tilkkuni kovin isoja ole!   Otin ensin käteen pienen palan ja ympäröin sen toisen värisillä, mielellään melko pitkulaisilla tilkuilla hirsimökkityyliin. Yllätyin, että jäännöspalapinoista ja -säilyttimistä löytyi vähällä vaivalla jokaiselle keskipalalle ympäristö.   Kuvan toinen tilkkupinta on vähemmän järjestelmällinen. Sen osat löytyivät jäännöspalasäilyttimestä ja päätin käyttää ne pussukan toiseen puoleen. Tikkasin tilkkupinnat bambuvanuun niin, että vanun ja

Aloitin edellisen blogikirjoitukseni kertomalla laskeneeni uusimman tilkkupintani blokit, ja etten ollut lainkaan varma, että olin laskenut oikein. Tunnenpa itseni ja laskutaitoni tosi hyvin! En pettynyt juuri lainkaan enkä ollenkaan ollut hämmästynyt, kun ladoin pari päivää sitten kaikki blokkini lattialle ja huomasin, että niitä oli yksi vähemmän kuin olin laskenut. Supernova-blokkien väliin oli eksynyt yksi economy-blokeista ommeltu nine-patch-blokki. Laskin pinossa olleet blokit selaamalla niiden nurkat, jolloin yksi erilainen blokki meni minulle aivan täydestä. Ladoin blokit lattialle melko sattumanvaraiseen järjestykseen, ja ottamastani kuvasta oli hyötyä suunnitellessani lopullista blokkijärjestystä. Kylläpä blokkini ovat värikkäitä! Niissä ei ole mitään logiikkaa tai järjestystä, mutta valkoiset osuudet pitävät kuviot kurissa. Tänään minulla on kyllä kaikki blokit ommeltuna ja olen myös ommellut ne yhteen. Minulla on siis tilkkupinta koossa! Se vain valmistui niin myöhään, e

...Tai ehkä ennemminkin toiveiden ajattelua! Viime vuoden joulukuun viimeisenä päivänä julkaisin tilkkuvuoteni 2019 yhteenvedon, jonka ohessa esitin viisi toivetta vuodelle 2020. Vuosi on nyt eineen verran yli puolen välin: miten ovat toiveeni mahtaneet toteutua?  Ensimmäisenä toiveenani oli, että Tilkkuyhdistyksen 30-vuotisjuhlavuoden tilkkupäivät Järvenpäässä onnistuisivat. - Vuosi ei ollut käynyt täyttä kolmannestaankaan, kun tämä toive romuttui täysin. Tilkkupäiväthän jouduttiin koronapandemian takia perumaan kokonaan. Toiseksi toivoin keksiväni hyvät jutut puheenvuorooni aiheesta ”Värit – uhka vai mahdollisuus”! Toivoin myös saavani paljon kiinnostuneita kuulijoita. - Keksin mielestäni julkisesti esitettäviksi sopivat ja riittävän hyödylliset jutut puheenvuorooni, ja pidin sen Facebook Live -tapahtumana. Tilastot näyttivät, että puhettani seurasi parhaimmillaan noin sata ihmistä. Sen lisäksi moni katsoi esitykseni tallenteena myöhemmin. En tiedä, olisinko tilkkupäivilläkään sa

Ensin vanha juttu. Tunnustan nolona, etten oikeasti ole vieläKÄÄN saanut valmiiksi Lastu-tilkkulaukkua, jonka leuhkin saaneeni valmiiksi jo tammikuussa. Laukku tosin on koossa ja siinä on osat paikoillaan, mutta yksi asia siitä puuttuu! En jaksanut heti ruveta värkkäämään laukun vetoketjuun päättökappaletta, ja niin se vain jäi kokonaan tekemättä! Tuo pahviläpyskä ei ole oikein laadukkaan näköinen, joten pakkohan tässä on kohta ruveta viimeistelemään laukkua, jolla on nimi ja ”valmistumispäivä” ja kaikki. Sitten uuden pariin. Olen järjestellyt yhden kassillisen tilkkuja väreittäin, ja leikkasin punaisista keskineliöitä uusimpaan projektiini eli Economy-blokkeihin. Keskikappaleiden ympärille tulevia kolmioita sen sijaan leikkasin MYÖS pitkistä kankaista. Toki sieltä jäännöspaloistakin löytyi pari sopivaa tilkkua, joista leikata. Tällaisia blokeista tulee valmiina: Olen toistaiseksi jakanut blokit vaaleisiin, keskivärisiin ja tummiin. Teen varmaan muunkin värisiä b