Friday, 7 December 2018

kirpeä.

Makuna kirpeä ei ole mieleeni, mutta kuvailumielessä kyllä. Kirpeä pakkassää on talvella virkistävä, ja kirpeän keltainen voi olla hyvä väri – esimerkiksi tässä Kirpeä-nimisessä pussukassa vuodelta 2011.


Sanaristikoiden ratkojia varten koottu sanasto antaa kirpeä-sanaan liittyviksi sanoiksi esimerkiksi maku, sitruuna, lime ja muikea. Maku-sanasta tulevat mieleen nämä Mausteiset-lasinaluset vuodelta 2010.


Kirpaisu puolestaan on ehkä lyhyt ja kirpeä, vaarattoman oloinen kivun tuntemus. Minua on kirpaissut esimerkiksi se, että kilpailuun lähettämäni työ ”Vähän karrella” arvosteltiin väärällä nimellä (”Vähän kerralla”) vuonna 2011. En yhtään ajattele, että olisin voittanut, mutta ainakin tuomaristo olisi jollain tasolla ymmärtänyt työni.


(Kirpaisee myös, että joku luulisi minun antavan työlle kieliopillisesti noin väärän nimen. Senhän olisi pitänyt silloin olla nimeltään ”Vähän kerrallaan”.)

Toinen kirpaisu oli, kun erinomaisen kurssinpitäjän Maija Brummerin vakuutteluista ”kaikki osaavat” huolimatta en lainkaan osannut opetetulla luovan konekirjonnan tekniikalla tehdä kunnollista kukka-, pensas- tai mitään muutakaan kuviota, vaan vain tekeleen. Aivan kamalan!


Tosin korjasin myöhemmin tekelettäni leikkaamalla sen paloiksi ja toteuttamalla paloista ihan mukiinmenevän Tilkkusirkus-nimisen pussukan.


Kauas eteni ajatuksen virta päivän sanasta ”kirpeä”!

No comments:

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails