lauantai 1. joulukuuta 2018

unelma.

Tämän vuoden joulukalenterin tekeminen lähti liikkeelle toiveesta – esitin nimittäin vuoden 2017 viimeisenä päivänä perinteiseen tapaani toiveita tälle vuodelle, ja yksi toiveista oli aloittaa jouluvalmistelut ajoissa. Helpoin etukäteen tehtävä jouluvalmistelu oli tämä kalenteri. Toive on toteutumassa, ja toiveesta tuli mieleen sana unelma. Se on sukua uni-sanalle vähän samaan tapaan kuin kudelma-sana on sukua kudos-sanalle. Kun uni on näistä sanoista selkeä ja käytännöllinen, unelma on jotain sinne päin.

Mitä minulle sitten tulee mieleen unelma-sanasta?

Tilkkuharrastusta aloittaessani luin paljon tilkkutyöaiheisia kirjoja. Silloin ei www ollut vielä täynnä kuvia! Muistan noilta alkuajoilta kuvan tilkkutyöstä, jota pidin maailman upeimpana. Se oli selvästikin valtavan kokoinen – se oli ripustettu seinälle ja siitä pystyi päättelemään sen mittasuhteet. Siinä oli kaunis väritys – tekijä oli käyttänyt blokkeihinsa lukuisia erilaisia kankaita, kaikki sinisävyisiä. Tuolloin en tunnistanut tyylilajia ”scrappy,” enkä olisi pystynyt toteuttamaan sellaista pintaa, koska minulla oli vielä vähänlaisesti kankaita.

Työ oli lisäksi koottu blokeista, jollaisia en osannut ommella. Niissä oli kaitaleita ja kolmio-neliöitä, paljon, ja blokkeja oli tietenkin isoon työhön tarvinnut myös tehdä paljon. Unelmoin, että jonain päivänä pystyisin tekemään samankaltaisen tilkkupeiton. Ajatus ei tuntunut siltä, että se toteutuisi!

Sittemmin olen ommellut monta isoa tilkkutyötä. Scrappy-tyyli on tullut tutuksi, eikä minun nykyisin tarvitse ajatella, ettei kangasmateriaali riittäisi monisävyiseen tilkkutyöhön! Olen myös ommellut unelmoimaani tilkkutyötä muistuttavan peiton, vuonna 2016 valmistuneen ”On laaksoa, on kukkulaa”.


Siitä ei tietenkään tullut tyylikkäästi sinisävyinen, vaan riemukkaan monivärinen! Eikä blokkeja ollut vaikea ommella, kiitos Bonnie Hunterin kirjoittaman ohjeen.

Unelmista puheen ollen -

Vuodelta 2011 löytyy myös Vadelmaunelma-niminen tilkkupussukka.



Yksi unelmajuttu tähän loppuun. Muistatteko vielä? Vuoden 2018 kesä oli aurinkoinen ja lämmin – suorastaan hikinen.

Aurinko kypsytti puutarhamme vadelmista oikeita unelmia! Suuria ja meheviä, täysin madottomia ja täyteläisen makeita!

4 kommenttia:

Tilkkureppu kirjoitti...

Unelmia pitää olla ja sinulla on toteutunut niistä kaksi:)
Kiitos tuosta ohjeesta, tätä mallia juuri hiljattain ajattelin, jos vaikka kokeilisi tehdä.

Marle kirjoitti...

Unelmia on päät täynnä, mutta on eri juttu, toteutuuko ne. Jotkut unohtuvat niin nopeasti, mutta sitkeimmät unelmat pysyvät ja pikkuhiljaa muuttuvat todeksi. Niin se vaan menee. Täytyy uskoa unelmiin!

Anonyymi kirjoitti...

Suosittelen tätä mallia! Helppo ja joutuisa tehdä, ja lopputulokseenkin olin tyytyväinen. ��
- Tilkunviilaaja

Anonyymi kirjoitti...

Unelmat taitavat jäädä johonkin muistiin, vaikkei aktiivisesti unelmoisikaan!
- Tilkunviilaaja

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails