blogiarvonta jatkuu. työn touhua.

Hyvin ehdit vielä osallistua Tilkunviilaaja-blogin 2-vuotispäivän kunniaksi pystyttämääni blogiarvontaan? Voit osallistua tässä postauksessa kuvailemallani tavalla ja vastausaikaa on 9.11.2011 asti.

Ankaraa tilkkuamista

Jymähdin koko eilispäiväksi ompeluhuoneeseeni makkariin “pienen” kangaspalalaatikon (numero 1 ainakin kolmesta laatikosta) kanssa. Noukin esiin pieniä paloja tilkkuneliöiden keskustoiksi ja palojen ympärille ompelin kaitaleita ja kangaspaloja. Tein tätä koko päivän ja sain valmiiksi noin 45 tilkkuneliötä. Niitä tuli kolmea eri kokoa:

15cm x 15cm
12cm x 12cm
10cm x 10cm.


Oheisessa kuvassa upeat tilkkumallineeni. Tein nämä eilen, kun en löytänyt viimekertaisia mallineita mistään (nekin olivat pahviset ja ilmeisesti ne olivat pienempiä kuin nämä).

Tein tilkkuneliöistä aivan satunnaisen värisiä ja niinpä jouduin yhdistelemään niitä useammaksi eri pinnaksi. 12cm x 12cm –kokoisista neliöistä tuli tällainen tumman oloinen, vihertävämpi pinta:


Ja toisaalta selkeän punasävyinen tilkkupinta:


10cm x 10cm neliöitä yhdistelin kirjavan väriseksi pinnaksi näin:


15cm x 15cm neliöitä syntyi lopulta vain muutama, joista sentään neljä muodosti jotenkin harmonisen kokonaisuuden:


Olen vanha kettu kokoamaan tilkkupintaa, ja silti minulle sattuu uskomattoman usein näin:


Kuinkahan monta kertaa eilenkin.

Tämä on toisaalta tosi ymmärrettävää (?). Kangashan näyttää ihan normaalilta, jos se on oikein päin kun ompelen sen toiseen palaan kiinni. Sen värikylläisyyttä voi siinä ommellessaan ihailla jne. No ei kannattaisi, vaan kannattaisi säästää värikylläisyyden ihailu siihen kun palat käännetään oikein päin.

Luonnonvastaista

Illalla oli kiva nähdä monet syntyneet tilkkuneliöt lattialla (missä muualla?), mutta miten voi olla?!!! Miten voi käydä niin, että koko päivän tilkkuyhdistelemistyön jälkeen säilytyslaatikko näyttää täydemmältä kuin sillloin, kun aloitin?


Osasyynä voi toki olla, etteivät kankaat ole laatikossa siististi vaan myllättyinä. Silti! Roskis on puolillaan tilkkuneliöistä leikkuroitua tasoitussoiroa, palaa ja nöftää, mutta laatikosta ei näy, että sieltä olisi otettu yhtään mitään! Huh huh!

Vetoketjupussukkaa

Siinä jäännöstilkuista neliöitä kootessani tekaisin myös tilkkupinnat hauskasta, tilkkuystävältäni Eijalta saamastani palasta, jonka löysin jäännöspalalaatikosta:


Nyt näitä tilkkupintoja on sen verran, että kannattaisi lähteä kokoamaan muutamaa pussukkaa tai kassia tai jotain muuta, mitä blogiarvonnan osallistujat ovat jo osanneet ehdotella. Kiitos kaikille osallistujille jo nyt ja tervetuloa, uudet osallistujat! Arvonnan voitto on vieläkin yllätys (myös minulle)!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

ompele vetoketjulaukku.