raidallinen tilkkulaukku vvv – ja muitakin tilkkutöitä

Vvv eli viimeistelyä vailla valmis. Kokemuksen perusteella laukku tai mikä tahansa ompelutyö voi minulta jäädä tähän vaiheeseen vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Esimerkki: vaatekomerossani roikkui kahden vuoden ajan jakku, jonka viimeistelystä puuttui enää hihojen päärmäys (ne oli valmiiksi mitattu, taitettu ja nuppineulotettu). Jakku on kyllä tätä nykyä jo valmis.


Laukku näyttää jokseenkin valmiilta, mutta minun täytyy vielä:
- ommella neppari tai magneettilukko tamppiin ja laukun etukappaleeseen.
- päällitikata reunuskaitaleet
- tikata sangat ja tamppi niin, että ne helpommin pysyvät oikeassa asennossa (eivätkä käänny alas, kuten ne nyt tekevät).

Koska laukku oli tavallaan poissa päiväjärjestyksestä, tartuin muihin toimiin.

Ensiksi jatkoin lilahtavan torkkupeiton kokoamista. Toimin jälleen itselleni tyypillisesti, eli "soitellen sotaan". Olin kyllä huolellisesti koonnut jokaisen rivin tilkut pinoon ja merkinnyt järjestysnumeron nuppineulalla, mutta tietenkin tartuin pariin ensimmäiseen pinoon väärin päin. Ompelin luottavaisesti kaitaleita, kunnes huomasin käsitteleväni pinoa väärin. Osa blokeista ei ollut millänsäkään, mutta osassa ylä- ja alasuunnalla oli väliä.

Ompelin välikaitaleet/välikaitaleen silti jokaiseen palaan ja silitin. Pidin edelleen hyvän huolen siitä, että palat menivät pinoihin järjestyksessä. Säilytän pinoja ompelutaukojen aikana poikkeuksellisen siististi (eikä huolellisuuteni sittenkään estä minua mokaamasta).



Keskityn myös konetikkaukseen

Syyringin kiltaillassa keskusteltiin eniten tulevasta tilkkutyönäyttelystämme. Kotiuduttuani ajattelin, että voisin ehkä kantaa runsaammankin korren näyttelykekoon. Siksipä kävinkin läpi kaikki kotona olevat tilkkutyöt ja löysin kolme valmista, joita voin ehdottaa mukaan, ja lisäksi yhden puolivalmiin: tikkausta odottavan hyrrätyön. On oiva tilaisuus vihdoinkin saattaa tämä kauan keskeneräisenä oleva työ valmiiksi! Olenkin tikannut sitä nyt kahtena päivänä.

Tarkastelin nimittäin keskiosan tikkausta, ja se näytti aika harvalta. Olin jo tikannut joitakin pienempiä ympyröitä ja totesin eilen, että niitä pitäisi tikata vielä lisää. Miten mahdoin silloin viimeksi merkitä ympyrät kankaalle? Muistelin, että minulla oli käsillä jokin sopivan kokoinen, pyöreä esine, jota käytin mallina. Hetken etsittyäni löysin pöytämallisen (haka)neulatyynyni.

Hakaneulatyyny blokin päälle ja haihtuvavärisellä tussilla piirto reunoja pitkin. Mutta voih: haihtuvavärisessä tussissani oleva pienehkö haittapuoli vaikeutti työskentelyä: tussiväri haihtuu niin nopeasti, etten ehtinyt tikata sen mukaan. (Eikä väri erottunut joka kankaasta ollenkaan.) Ratkaisin ongelman piirtämällä paperikaavan, jonka ääriviivoja pitkin tikkaan ympyräkuviot.


(Näin tikatuista tuli myös parempia ympyröitä kuin puoliksi haihtuneen tussiviivan perusteella tikkaamani olivat.)



Harrastaako kissamme salaa tilkkuja?

Kissamme on merkillisen kiinnostunut kangaskaapistani. Yleensä se nukkuu mielellään aamuun saakka, mutta toisinaan viikonloppuisin se virkistyy turhan aikaisin ja alkaa häiriköidä makkarissamme. Se puuhailee aika hiljaisesti, mutta niin, ettei sen puuhia pysty päättelemään, jolloin minä alan epäillä, että se tekee jotain kiellettyä. Tänään se näyttää jäljistä päätellen taas hyökänneen kangaskaapilleni.


En ymmärrä, miksi sen on pakko kiskoa jäännöskangas- ja –tilkkupinoni hyllyiltä lattialle. Se ei mahtuisi tyhjällekään hyllylle, niin ettei se voi tehdä tätä saadakseen itselleen tilaa. Katseleeko se tilkkujani vai mitä?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

ikuisuusprojekti on valmis.