Tekstit

jännittäviä tilkkupintoja.

Kuva
Onnistuin jälleen löytämään itselleni innostavan tilkkutyöprojektin, ja olen nopeassa tahdissa saanut valmiiksi 66 % blokeista, jotka tarvitsen tilkkupeittoon. He eivät kaikki ole vielä tässä kuvassa mukana, koska siinä on muutaman päivän takainen tilanne. Eikö olekin jollain tavalla jännittävän omituinen kuvio? Voisi ajatella, että isojen tummien neliöiden vieressä pitäisi olla pelkkiä tummia tai pelkkiä keskivärisiä neliöitä – paitsi tietenkin nuo vaaleat. Mutta eipä olekaan! Osa niistä neliöistä on tummia ja osa on selvästi keskivärisempiä. Ja ainakin kuvasta katsottuna tilkkupinta näyttää vähän kuin siinä olisi pikselöityä kuvaa. Tuumasin, että osan tummista neliöistä pitää olla oikein kirkkaan värisiä. Minulla myös oli paljon sopivan kokoisia kirkkaita resurssipaloja eli sellaisia, joista pystyi vielä leikkaamaan kahden tuuman neliön. Eikä tässä vielä kaikki! Hain vihdoinkin Economy-blokeista kokoamani tilkkupinnan Töölön Tilkkupajan tikkauspalvelusta, missä se oli viikkokaup

mallipalasta pussukaksi.

Kuva
Kirjoitin noin viikko sitten tilkkupintaohjeen Tilkkuyhdistyksen verkkosivuja varten. Siinä sivussa tein pari kivan väristä tilkkupintaa, joista päätin ommella (tietenkin) pussukan. Yhdistin värikkäisiin tilkkupintoihin tummanpuhuvia neliöitä ja kaitaleita ja tikkasin pinnan kalanruotokuviota mukaillen. Näin hehkeältä valmis, Kylkiruoto-nimen saanut vetoketjupussukka näytti keväisessä auringonpaisteessa! Tällä kertaa pussukan strategiset mitat sattuivat muotoutumaan seuraavanlaisiksi:  Leveys ylhäältä noin 23 cm Korkeus noin 16 cm Pohjan leveys 6 cm.  Pussukka on Avoin-mallistoa. Se on vasta kolmas tänä vuonna valmiiksi ompelemani tilkkupussukka! Tein yhden ruotokuvion satunnaisesti vaihtuvin värein, ja se pala näkyy tällä puolella: Toisen ruotokuvion ompelin niin, että ruodon toisella puolella on aina vihreät, toisella puolella violetit palkit. Lisäksi järjestelin värit vaaleimmasta tummimpaan. Kevät on ihanaa aikaa, vaikka silloin täytyy tehdä muutamia puutarhatöitä. Kuvauspä

uusi tilkkublokkiprojekti.

Kuva
Vaikka tilkkupeittoja on kertynyt varastoihini reilusti yli oman tarpeen, teen uusia koko ajan. Se vain on maailman hauskinta! Aloitin noin viikko sitten taas projektin, johon päätin käyttää hiljattain ostamani Carolyn Friedlander -kangasnipun kankaita. Malliksi valikoitui parin ehdokkaan joukosta Blue Elephant Stitches -blogista mielenkiintoinen blokkimalli. Ajattelin, että keväällä kunnon valossa voi ommella myös vähän tummemmista kankaista blokkeja. Olen leikannut paloja paitsi uusimmista Carolyn Friedlander -kankaista, myös aiemmin ostamani nipun kankaista. Lisänä tietenkin myös kaikenlaisia muita kankaita. Pinnasta tulee tällaisen oloista: Tässä on neljä ensimmäistä ompelemaani blokkia. Aloitin niin, että käytin neljän ruudun neliöihin myös oikein tummia kankaita. Katsellessani pintaa alkoi arveluttaa, että tummat pikkuneliöt sekoittuisivat liikaa isoihin tummiin neliöihin. Varsinkin tästä isommasta kuvasta huomaa, etteivät isot, neljästä isosta neliöstä muodostuvat neliöt ehkä

keskeneräistä ja valmista.

Kuva
Ensimmäisenä valmistujaiskuva (ja nyt vasta tajusin, että unohdin kuvasta hienon Tilkunviilaaja-kylttini): Ravistuneella puutarhapenkillä poseeraavat uusimmat tilkkupussukkani, etualan Anttifantti ja taempana näkyvä Merikäärme.   Anttifantti-pussukka on tosi pieni, kooltaan vain seuraavanlainen:  Leveys ylhäältä noin 18 cm Korkeus noin 10,5 cm Pohjan leveys noin 6 cm.  Merikäärme-vetoketjupussukka on sentään hiukan isompi:  Leveys ylhäältä noin 18 cm Korkeus noin 12,5  cm Pohjan leveys 5 cm.  Kumpikin on Avoin-mallistoa. Palaan hetkeksi heidän aiempiin vaiheisiinsa. Tässä tikkaan Anttifantti-pussukan toista kappaletta: Kuvasta käy ilmi pari työtapaani. En kiinnitä tilkkupintaa ja vanua hakaneuloin, vaan nuppineuloin. Olen huomannut, että nuppineulat toimivat tehtävässä hyvin, jos tilkkupinta on riittävän pieni. Toiseksi kuvasta näkyy, että tikkaan tavallisella paininjalalla ilman yläsyöttäjää. Niin, enkä ole jaksanut käyttää tikkaamista helpottavaa ompelukoneen tason levikettäkää

tilkkupinta on pian valmis!

Kuva
Uusi tilkkupeiton pinta on melkein valmis. Kalkkiviivoilla vielä joudun ihmettelemään, miten surkeasti laskelmoin ja mittaan. En kuitenkaan vielä paljasta mokiani, vaan kerron ensin, miten tilkkupeitto on edennyt. Ensin sommittelin koko tilkkupinnan design-lattiallani. Kuvassa ensimmäinen ladonta, missä blokit eivät ole vielä parhaassa järjestyksessä. Päädyin sommittelemaan pinnan kokonaan valmiiksi, jotta osaisin ommella blokkeihin välikaitaleet. Jokaiseen pystyväliin tuli valkoinen kaitale ja ulkoreunojen puolelle vähän leveämpi kaitale. Välikaitalein varustetut blokit näyttivät jokseenkin tältä: Kun välikaitaleet olivat valmiit, yhdistin blokit vaakariveiksi. Olin ajatellut ommella samanlaiset vaaleat kaitaleet jokaisen vaakarivin väliin, mutta saunasta vilvoitellessani keksin yhtäkkiä, että toteutan blokeille pienet nurkkaneliöt. Sitten piti tehdä vaakakaitaleet, joissa on neliöitä sopivin välimatkoin. Vaakakaitaleet piti myös ommella blokkirivien väliin. Näissä puuhissa on menn

violettia ja vihreää.

Kuva
Hei, tilkkublokkitehdas lähti käyntiin eikä seisokista ole tietoakaan! Tuotantolinjalta putkahtelee violetin ja vihreän sävyisiä, improvisoituja tilkkublokkeja harva se päivä. Näin ne periaatteessa syntyvät: Leikkaan suunnilleen neliön tai jonkinlaisen vinosuunnikkaan muotoisia paloja joko vihreistä tai violeteista kankaista – ensin resursseista ja sittemmin myös pitkistä kankaista samalla kun leikkaan niistä kaitaleita. Palat saavat olla suunnilleen minkä kokoisia vain. Kehystän keskipalat vaalealla, noin tuuman levyisellä kaitaleella. Silloin tällöin otan satunnaisesti yhden keskipalan ja kehystän sen oikein tummanpuhuvan violetilla kaitaleella. Ompelen kehystetyn keskipalan ympärille kaitaleet hirsimökkitekniikalla. Kaitaleet ovat vaihtelevan levyisiä, mutta yleensä alle 2,5 tuumaa leveitä. Vihreän keskipalan ympärille tulee violetit kaitaleet ja päinvastoin. Paitsi silloin, kun en ole huomannut. Ei ole niin väliä. Jos yhdestä kankaasta leikkaamani kaitaleet eivät riitäkään, jatkan

tilkkutöitä.

Kuva
Tilkkutyötehdas toimii. Seuraavana piiiitkä yhteenveto sen viimeaikaisista tapahtumista.  Sain yhden ikuisuusprojektini niin valmiiksi, että saatoin toimittaa sen Töölön Tilkkupajaan kauniisti viimeisteltäväksi juuri ennen Soilen tikkaustaukoa. Liioittelen ikuisuutta hieman. Aloitin economy-blokkiprojektini vasta huhtikuussa 2020 (vain alle vuosi sitten), kun päätin vihdoin toteuttaa JONKUN mallin Make Modern -lehdestä, jota olen sentään tilannut vuodesta 2018 alkaen. Aika vain tuntuu ikuisuudelta! Pystyisin laskemaan, montako pikkukolmoita olen ommellut neliön ympärille, mutta en halua, sillä unohtaisin mielelläni koko projektin. No, palaan blokkeihin sen verran, että näytän projektin viimeiset vaiheet. Tässä olen vihdoin ommellut tarpeeksi monta pientä blokkia ja myös näitä blokeista kokoamiani, isoja ysiblokkeja. Tiesin, ettei sommittelusta tulisi yhtään mitään, jos koettaisin tehdä sen blokki kerrallaan. Sinisävyisiä blokkeja läheltä: Ta-daa! Sommitelma on ommeltu kokoon! Näett