tilkkupinta on pian valmis!

Uusi tilkkupeiton pinta on melkein valmis. Kalkkiviivoilla vielä joudun ihmettelemään, miten surkeasti laskelmoin ja mittaan.

En kuitenkaan vielä paljasta mokiani, vaan kerron ensin, miten tilkkupeitto on edennyt.

Ensin sommittelin koko tilkkupinnan design-lattiallani. Kuvassa ensimmäinen ladonta, missä blokit eivät ole vielä parhaassa järjestyksessä.
Päädyin sommittelemaan pinnan kokonaan valmiiksi, jotta osaisin ommella blokkeihin välikaitaleet. Jokaiseen pystyväliin tuli valkoinen kaitale ja ulkoreunojen puolelle vähän leveämpi kaitale.

Välikaitalein varustetut blokit näyttivät jokseenkin tältä:
Kun välikaitaleet olivat valmiit, yhdistin blokit vaakariveiksi. Olin ajatellut ommella samanlaiset vaaleat kaitaleet jokaisen vaakarivin väliin, mutta saunasta vilvoitellessani keksin yhtäkkiä, että toteutan blokeille pienet nurkkaneliöt.
Sitten piti tehdä vaakakaitaleet, joissa on neliöitä sopivin välimatkoin. Vaakakaitaleet piti myös ommella blokkirivien väliin. Näissä puuhissa on mennyt tovi jos toinenkin.

Vaakakaitaleiden kanssa tilkkupinta näyttää tältä:
Jos olisin keksinyt nurkkaneliöt aikaisemmin, olisin ehkä ommellut ne kiinni jokaiseen blokkiin. Ompeleminen sujuu melko hyvin kyllä näinkin. Tai sujuisi, ellen harrastaisi ahkeraa tilkkumokailua.

Pari juttua tuli vastaan. Ensiksi, jostain syystä laskin väärin tarvitsemieni välikaitalepalojen lukumäärän. Ompelin reippaana ihmisenä kaikki välikaitaleet valmiiksi ja viime metreillä tilkkupintaa kootessani huomasin, että minulla olikin kaksi kaitaletta liian vähän. Vaikka kuinka mietin ja mietin ja etsin ja etsin, kaksi kaitaletta jäi uupumaan. KAKSI!

No, onneksi minulle oli ompeluvaiheessa jäänyt *mystisesti* yli muutama kaitalepala ja nurkkaneliöitä. Sain ommelluksi niistä yhden välikaitaleen. YHDEN!

Kiinnittelyvaiheessa huomasin, että tuon yhden juuri ompelemani välikaitaleen yksi vaalea pala oli liian pitkä. Olin valmistanut sen jatkamalla liian lyhyttä kaitaletta, mutta jostain syystä olin mitannut ja leikannut siitä lopulta aivan väärän pituisen.

Seuraavaksi joudun siis paitsi korjaamaan juuri valmistuneen välikaitaleen, myös leikkaamaan lisää vaaleaa kaitaletta, lisää pieniä neliöitä ja kokoamaan vielä yhden välikaitaleen, jotta saan tilkkupinnan valmiiksi.

Ja sen jälkeen seuraa jännittävä kysymys: minkä projektin aloitan seuraavaksi? Minulla on ajatus jo mielessä ja odotan innolla, että pääsen kokeilemaan, miltä se näyttäisi käytännössä…

Kommentit

Nimetön sanoi…
Vau Tiina, nuijan ovat vähäisiä mokia. Mi
nun hahmoituskyvylläni puran ihan harmittavan usein blokkia, jonka osien pitäisi olla aina tietyillä reunoilla. Olen katsovinani ja huristan menemään. Silitysvaiheessa totuus iskee vastaan., Valtavan upea peitto sinulle on tulossa. Onnittelut ja hyvää pääsiäistä 🌻🌻♥️😄
Aune

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

seitsemän tilkkuilijatyyppiä – tunnistatko näistä itsesi?