Tilkunviilaaja

Heidi kyseli kommentissaan kokemuksiani uudesta Husqvarna Viking Sapphire 960q –ompelukoneestani. Hänen linkittämänsä käyttäjäarvion kommenteissa yksi käyttäjä valittaa koneen tekevän yhden vinon tikin ompeleen päähän, jos on valinnut automaattisen langanpäättely- (tai langankatkaisu-)toiminnon. En ole juuri käytellyt automaattista langanpäättelyä enkä -katkaisua, koska tilkkutöissä en niitä kaipaa. Suurimman osan ajasta ommelta ei tarvitse päätellä ja silloin kun teen tikkauksia, päättelen langanpäät mieluiten käsin. Jos ompelisin vaatteita, saattaisin käyttää automatiikkaa. Kokeilin kuitenkin ompeleiden päättelyä koneellani, ja vähän ihmettelen kommentoijan hyperherkkyyttä. Millaistakohan millimetrin sadasosan tarkkuutta hän haluaa ompeluksiinsa? Ylempänä olevassa kuvassa näkyvät ompeleiden automaattiset päättelyjäljet. Piston pituus oli ylipitkä, 3.5mm (koska olin juuri tikkaamassa pussukkapintaa). Kokeilin päättelyä siis kerran, ja minusta näyttää, ettei se aiheuta o

Kävin viemässä jäännöspalaneliöiden ympärille rakentamani tilkkupeiton Töölön Tilkkupajan longarm-tikkauspalveluun keskiviikkoiltana. Tikkaus- ja alalangan valinta kävi Soilen avulla käden käänteessä ja löysimme nopeasti uuden, hauskan tikkauskuvionkin (”Falling Leaves”). Ehdin seurata, kun Soile pingotti tilkkupinnan ja taustakappaleen koneeseen. Jätin hänet harjaamaan pinnasta langanpätkiä ja kissankarvoja (hänen kätensä ja tarraharja viuhtovat kiivaasti kuvan vasemmassa ylänurkassa). Heti seuraavana iltana oli Helsingin tilkkukilta Syyringin kiltailta, ja Soile toi kokoukseen tilkkupeittoni, jonka hän oli ehtinyt tikata valmiiksi! Silmiä piti hieraista – suoritus vaikutti aivan maagiselta. Kyllä kelpasi esitellä peittoa todella tuoreeltaan Show and Tell –osiossa. Suoraan Tilkkupajalta näimme myös Soilen oman solmiotilkkutyön ja Vapun ihanan tähtikuvioisen työn. Vapun työ taisi olla Perinnettärien mysteerityö. Itselläni ei ole maagisia kykyjä, joten värikäs tilkkupeitto

Vaikka muovikasseissa on kauppaketjun logo, en mainosta heidän tuotteitaan tai myymälöitään. Kahdesta kassistani purkautui ulos tällainen röykkiö: Sain lahjoitussolmioita, joista valmistan Töölön Tilkkupajan Soilen esimerkin mukaisesti tilkkupeiton. Kasassa on varmasti ainakin neljä kertaa se määrä solmioita kuin tarvitsisin yhteen peittoon, mutta sittenpähän pääsen vapaasti sommittelemaan. Solmioiden kuosivalikoima on vinkeä. Toiset ovat perusraidallisia, toiset tavallisen värisiä ja toiset... Toisissa on kirahvi- ja norsukuvioita. Jotkut ovat sinisävyisiä ja salmiakkiruudullisia. Ja joissain on sanoinkuvaamattomia kuvioita. Puran kaikki nämä ihanuudet ensin, poistan välivatiinit, avaan teräviksi ommellut päät ja pesen sekä silitän nämä märkinä. Ripustan miltei kuivaksi silitetyt solmiot kuivumaan ja kun ne ovat täysin kuivat, siirrän ne solmiokassiin. Seuraavassa vaiheessa leikkaan nämä vaihtelevan levyisiksi mutta toivoakseni suorahkoiksi kaitaleiksi,

Värikkään, jäännöspalatilkkuneliöistä ompelemani tilkkupinnan taustakappale on nyt valmis. Sen valmistaminen olikin työlästä! Vaikka löysin isoja, teemaan sopivia jäännöspalablokkeja, niiden käyttäminen taustakappaleessa vaati monenlaista pohdintaa ja monta työvaihetta. Tässä olin ommellut punaisiin, pitkulaisiin palasiin tummat väli- ja reunakaitaleet. Lisäksi olin ommellut palan reunoihin vaaleanpunaiset palat. Tein samanlaiset kehystykset ja laajennukset myös kahdelle muulle blokkipalalle ja sen jälkeen ompelin palat allekkain yhteen ja niiden ylä- ja alapuolelle vielä isot palat, jotta taustakappale olisi tarpeeksi pitkä. Ompelukoneellani oli koko viikonlopun suunnilleen tämän näköistä: Eli kivojen, pienehköjen tilkkupalojen sijaan minulla oli valtava röykkiö kangasta koneen äärellä. Hiki tuli moneen kertaan! Ei uskoisi, että tilkkutöiden tekeminen on välillä näin fyysistä. Loppu hyvin, kaikki hyvin: Tilkkupinta ja taustakappale taiteltuina, valmiit vietävik

Mustanpuhuvalla ja harmaalla kankaalla reunustamani tilkkupinnat saivat täydennystä vaaleanpunaisesta ja keskisinisestä kankaasta, näin: Tulossa on siis taustakappale tilkkutyöhön, jonka kokosin jäännöspaloista ompelemistani blokeista. Viisi saumaa –otsikko viittaa siihen, että ompelin eilen viisi saumaa ja tässä on niiden saumojen ompelun jälkeinen tilanne. Soile kirjoitti Töölön Tilkkupaja –blogissaan varoittavaan sävyyn taustakappaleiden kokoamisesta enkä voi välttyä ajatukselta, että hän osoitti sanansa lähinnä minulle… Uskon kyllä, että pinta olisi tasainen ja yhdenmukaisesti venyvä/joustava, jos malttaisin leikata taustakappaleet yhdestä kankaasta! En vain malta! Tähänkin oli pakko saada mukaan aiempia tilkkupintoja, vaikka minulla olisi kaapissa ollut melko hyvin sopiva yhtenäinen kankaanpala, josta olisin voinut suoraan leikata taustakappaleen.

Yhdistin kolme löytöblokkiani/-tilkkupintaani pystyasentoon ja ompelin kahden muun blokin/tilkkupinnan ympärille kerrokset harmaata ja mustaa kaitaletta.   Pystyasennossa yhdistettyjen blokkien/tilkkupintojen toiseen reunaan tulee vielä mustaa kaitaletta. Nyt pitäisi keksiä, mitä kangasta ompelen näiden palojen ympärille. Siis mikä sopisi kuvioiltaan ja tyyliltään tähän ja mitä voisi olla riittävä määrä. Musta ja harmaa kangas ovat huvenneet, vaikka niitä alkuun tuntui olevan vaikka kuinka paljon. Menekki on vain ollut huimaa! Onneksi ostin silloin hullumaiselta tuntuneen määrän!

Uurastin tänään ainoastaan mustien ja harmaiden kaitaleiden sekä jäännöspalatilkuista ompelemieni pötköjen parissa ja sain nyt tilkkupinnan valmiiksi! Alareunassa on vihertäviä tilkkuja ja niiden yläpuolella sinisiä. Sinisten neliöiden jälkeen tulee violetteja, vaaleanpunaisia ja punaisia sekä oransseja neliöitä. Pystyin juuri ja juuri kuvaamaan tilkkupinnan valoisaan aikaan – tosin täydensin päivänvaloa kattovalaisimella. Olisin mielelläni levittänyt pinnan sängylle kuvattavaksi, mutta en voinut. Ja niin kiire minulla oli, etten ehtinyt siirtää edes silitysraudan johtoa kuvan ulkopuolelle. Ai miksikö en voinut levittää tilkkupintaani sängylle? Sängyllä makasi joku tyytyväisenä (katso kuvan oikea yläkulma). Niinpä levitin pinnan vain Kissasta eteenpäin. Toinen tilkkupeitto näkyy kuvassa oikealta ja nurjalta ja häiritsee kokonaisvaikutelmaa, mutta ehkä tästä saa jotain käsitystä. Joka tapauksessa tilkkupinta on nyt valmis, jipii! Enää tarvitsee kehittää tähän taustaka